Ilves jäi jälleen pronssille, kun KIF ja HJK olivat ylitsepääsemättömiä vastustajia.
Talvisota oli vaatinut maajoukkuehyökkääjän Erkki Rintalan ja maalipörssin useana kautena voittaneen Jussi Tiitolan hengen. Lisäksi Seppo Jaakola oli haavoittunut vakavasti eikä ollut enää pelikunnossa. Joukkueeseen palasivat Naim Nasibullen ja Feyzi Ahsen-Böre, jotka olivat edustaneet Ilvestä edellisen kerran 1937–1938. Kokonaan uusia pelaajia olivat Matti Majanen ja Matti Rintakoski. Eteläpuiston jääkiekkorata valmistui Ilveksen kotikentäksi tammikuussa 1941.
Ilves hävisi edellisen pelikauden tapaan ainoastaan Kronohagens Idrottsföreningille ja Helsingin Jalkapalloklubille. Kummatkin tappiot tulivat sarjan alkuun. Ensin KIF kaatoi Ilveksen Tampereella kuumassa ottelussa 4–1 ja sitten HJK haki vierasvoiton 5–1.
Kolmannessa ottelussa Ilves avasi voittotilinsä kaatamalla Hämeenlinnan Tarmon kokonaista 6–0. Huomattavan nuorella kokoonpanolla esiintyneen Ilveksen maalit tekivät Osmo Huhti ja Matti Wasama (kummatkin kaksi maalia) sekä Matti Rintakoski ja Heikki Lahdelma.
Kotiotteluiden putki jatkui TPS:ää vastaan. Ottelussa sarjanousija TPS kiri Ilveksen 2–0-johdon tasoihin ja oli lähellä siirtyä kolmannessa erässä jo johtoonkin. Aivan ottelun loppuhetkillä Ilves taisteli kuitenkin 3–2-voittomaalin.
Turun Riennon vieraana Ilves saalisti pisteet lukemin 3–1. Åbo IFK:ta vastaan Ilves joutui puolestaan tyytymään 2–2-tasapeliin. Sarjan viimeinenkin ottelu Helsingin Hesperian kentällä päättyi tasapeliin, sillä Helsingfors Skridskoklubb ja Ilves päätyivät lumipyryssä 0–0-tasatulokseen. Tämä oli Ilveksen ensimmäinen maalittomaan tasapeliin päättynyt ottelu.