Ilves oli neljäs. Raimo Vasama palasi valmentajaksi Len Lunden keskittyessä maajoukkueen vetämiseen.

SM-sarjan pelimäärä kasvoi neljällä ottelulla 36:een. Myös joukkueen pelaajamäärä kasvoi: Ilveksellä oli seitsemän kenttäpelaajaa enemmän kuin edelliskaudella. Joukkueen runko pysyi edelleen kasassa, mutta taustatukea uusina pelaajina antoivat Erkki Kesäläinen, Heimo Iivonen, Pekka Rampa, Pasi Malhonen, Esko Mäkinen, Heikki A. Salminen ja Pasi Vainionpää. Uusia pelaajia olivat myös tulevat Ilves-legendat Seppo Hiitelä, Hannu Helander ja Matti Kaario. Maalivahtipuolella Pentti Koskelan ykkösvahdin paikan otti Tapio Virhimo ja Martti Oksasen korvasi Ari Hellgren.

Syyskausi meni kovin vaihtelevasti. Pisin putki oli neljän ottelun voittosarja, johon Ilves kykeni lokakuun lopussa. Kevätkautta leimasi putkimaisuus. 14.1.1973 Ilves aloitti viiden ottelun voittoputken, jota seurasi viisi tappiota. Joukkue päätti kauden neljän ottelun voittoputkea seuranneeseen yhteen tappioon.

Ilves hävisi kauden kaikki neljä Tappara-otteluaan vastaan. Pitkälti siitä syytä Ilvestä 12 pistettä enemmän kerännyt Tappara vei sarjan pronssimitalit ja Ilves jäi neljänneksi. Kauden suurimmat voitot tulivat SaiPaa vastaan (marraskuussa 13–5 ja helmikuussa 14–4), joka keräsi kauden aikana vaivaiset kolme sarjapistettä.