|
Ilves.comin toimitus keräsi kauden päätyttyä sähköpostitse ja keskustelupalstalta kysymyksiä joukkueen johdolle.
Ilves-Hockey oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Meskanen selvensi vastauksissaan esimerkiksi päättyneen kauden valmentajanvaihtoa, Keskusareenan tilannetta ja hallituksen toimintaa.
Kuka/Ketkä tekivät päätöksen Juha Pajuojan potkuista ja mitkä olivat tähän perusteina?
– Päätöksen teki Ilves-Hockey Oy:n hallitus. Perusteista Seppo kertoo paremmin, mutta kyseessä oli kokonaisuus: peliesitys, joukkueen johtoryhmän toiminta, joukkueen sisäinen tila, tulevaisuuden näkymät ja niin edelleen. Esityksen hallitukselle teki Seppo Hiitelä ja siitä keskusteltiin paljon puolesta ja vastaan. Lopulta päätös tehtiin yksimielisesti.
Kenen ajatus oli pestata Pajuojan tilalle UTJ Seppo Hiitelä ja mitkä olivat perusteet?
– Erkki Lagerstamin. Peruste oli, että siinä tilanteessa Seppo Hiitelän palkkaaminen oli käytössä olevista vaihtoehdoista paras.
– Erään toisenkin valmentajan kanssa neuvoteltiin. Hän ei ollut lopulta käytettävissä, mutta oli vahva kandidaatti. Muitakin vaihtoehtoja kartoitettiin, mutta vain kahden kanssa varsinaisesti neuvoteltiin.
Jälkianalyysi: Kannattiko Hiitelä <-> Pajuoja vaihto? Mitkä asiat parantuivat? Mitkä asiat eivät Hiitelän työssä tyydytä?
– On tietysti aina vaikea sanoa, kun ei tiedä, mihin se toinen vaihtoehto olisi johtanut. Sanotaan, että niiden tietojen perusteella ja siinä tilanteessa, jossa ratkaisu tehtiin, oli vaikea tehdä mitään muuta ratkaisua.
– On mahdoton sanoa, oltaisiinko oltu karsinnoissa jonkun muun johdolla. Suurin ongelma joukkueessa oli se, mitä Seppo Hiiteläkin sanoi, että asiat menivät pieleen päivästä yksi alkaen. Sitä on vaikea muuttaa kesken kauden, oli valmentajana kuka hyvänsä.
– Seppo Hiitelä urheilutoimenjohtajana on vastuussa siitä, että kesäharjoittelu ja kauteen valmistautuminen menee hyvin. Hän on itse todennut, että ei ole siihen tyytyväinen, eikä siihen tietenkään kukaan muukaan voi olla tyytyväinen. Joukkueen kokoamisessa olisi taatusti voitu onnistua paremmin.
Miksi kausi luovutettiin marraskuussa? Pelaajamarkkinat eivät takuuvarmasti olleet niin tyhjät kuin väitätte. Oliko kassa täydellisen tyhjä?
– Kassa ei ole ollut tyhjä vaan menneisyyden jäljiltä miinuksella oikein kunnolla. Sellaista tilannetta ei silti ole ollut, että pelaajia olisi myyty vain kassan täyttämiseksi. Tammikuussa lähes jokaista meidän kärkipelaajaamme olisi viety moneenkin seuraan. Ainoa taloudellisesti merkittävä siirto oli Ville Koistisen siirto.
– En sanoisi, että kausi luovutettiin marraskuussa. Yritimme tehdä sen, mikä on mahdollista. Yhden hyvän pelaajan kanssa oltiin jo lähellä sopimusta, mutta kyseisen pelaajan silloinen seura ei sitten suostunutkaan päästämään pelaajaa. Pelaajamarkkinoiden tyhjentymiseen en osaa ottaa kantaa.
Kuinka paljon Ville Koistisesta saatiin siirtokorvausta Venäjältä ja vaikuttiko loukkaantuminen tai huhuiltu sopimuksen purkaminen summan suuruuteen ja jos sopimus on purettu, niin astuuko Koistisen ilves sopimus voimaan?
– Tarkkaa summaa emme paljasta, mutta luku alkaa kakkosella ja on lähempänä 200.000 kuin 300.000 euroa. Villen loukkaantuminen ei vaikuta korvaukseen ollenkaan. Jos Villen sopimus puretaan, silläkään ei ole korvaukseen vaikutusta. Meillä on Villen kanssa seitsemän vuoden sopimus voimassa. En osaa ottaa kantaa, mitä tapahtuisi, jos sopimus purettaisiin. Periaatteessa on mahdollista, että Ville pelaisi meillä.
Oletko edelleen samaa mieltä karsinnoista kuin ennen niitä ja pidätkö lausuntojasi aiheesta asianmukaisina?
– Olen edelleen samaa mieltä. Tässä on kysymyksessä ammattiurheilu ja elämysbisnes. Se nähtiin jo nyt, että vaikka me pelasimme huonosti, tasoero oli silti olemassa.
– Jos joku haluaisi Mestiksestä nousta, sillä pitäisi olla lähemmäs miljoonan pelaajabudjetti eli Sportin olisi pitänyt kolminkertaistaa budjettinsa. Jos nousuyritys epäonnistuu, seuraukset ovat vakavat eli taloudellinen riski on suuri.
– Viimeksi kun karsimme, tulobudjettimme pieneni satoja tuhansia edellisvuoteen verrattuna, koska pääsimme myymään uutta kautta kaksi kuukautta myöhemmin. En usko, että tällä kaudella vaikutus on niin suuri. Karsintapeleistä toki tuli jonkin verran tuottoja, mutta kaikkiaan karsintajärjestelmä syö SM-liigajoukkueelta enemmän kuin tuo.
– Ilves tulee ajamaan SM-liigayhteisössä sitä, että karsinnoista luovuttaisiin. Emme myöskään ole tässä asiassa yksin.
Onko urheilujohtaja Seppo Hiitelällä mitään tulosvastuuta toimistaan?
– Tottakai on tulosvastuu, meillä kaikilla on. Ensimmäinen kausi Sepolla meni hyvin, mutta viime kausi ei mennyt kenelläkään hyvin. Pidän voimakkaana vastuunottona jo sitä julkisuutta, joka Sepolla ja muutamalla muulla on toimessaan.
Mikä on Ilveksen tavoite ensi kaudella taloudellisesti ja urheilullisesti?
– Urheilullista tavoitetta ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta näkisin, että minimissään kauden pitää jatkua runkosarjan jälkeen ja muualla kuin karsintapeleissä. Taloudellisesti pitää päästä plussalle.
Mitkä ovat ne konkreettiset käytännön toimenpiteet, joilla varmistetaan, ettei ensi kaudella tai lähivuosina ajauduta jälleen urheilulliseen kriisiin? Kuka valvoo näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja kantaa siitä vastuun?
– Konkreettisena käytännön toimenpiteenä käymme nykyisen organisaation läpi ulkoisten asiantuntijoiden voimin ja katsomme jokaisen toimenkuvat kohdalleen sekä urheilutoimessa että toimiston puolella. Katsomme myös muilta osin, mitä on tehty oikein ja missä on parannettavaa.
– Taloudellisesti olemme vakauttamassa tilannetta. Tulevassa tilinpäätöksessä oma pääoma tulee olemaan positiivinen ja maksuvalmiutta tullaan parantamaan.
– Urheilutoimen organisointia mietitään uudestaan. Seppo Hiitelän työkuorma on ollut tällä kaudella liian suuri, se tullaan järjestämään uudestaan.
– Toimenpiteitä valvoo hallitus ja hallitus kantaa siitä myös vastuun. Uskoisin, että julkisuus ja media pitävät huolen vastuunotosta.
Pystyttekö lupaamaan, että Ilves ei ole sarjajumbo tulevalla kaudella?
– Lupaan, että teemme kaikkemme, jotta näin ei kävisi.
Minkäkokoisella pelaajabudjetilla lähdetään kauteen 2012/2013?
– Emme ole vahvistaneet pelaajabudjettia, mutta arvioin sen olevan noin 1,8 miljoonaa euroa. Sen verran täytyy todeta, että pelaajabudjetti tarkoittaa pelaajille maksettavaa bruttorahapalkkaa. Sivukulut ja luontaisedut eivät kuulu pelaajabudjettiin. Meillä on käytössä hieman enemmän asunto- ja autoetuja kuin joillain muilla seuroilla eli kaikilta osin Ilveksen pelaajabudjettia ei voi verrata muihin seuroihin.
Voitteko jotenkin perustella, että miksi Seppo Hiitelä saa jatkaa toimessaan?
– Vuosi ja kolme kuukautta sitten julkaisimme joulutauolla kymmenen sopimusta ja kaikki olivat sitä mieltä, että joukkuetta on rakennettu määrätietoisesti ja oikein. En usko siihen, että haetaan syyllisiä, uskon syiden hakemiseen epäonnistumiselle.
– Uskon, että kaikki organisaatiossa ovat oppineet tästä kaudesta ja pystymme tekemään korjaavat toimenpiteet, jotta pystymme pärjäämään paremmin tulevilla kausilla.
Ovatko seuran omistussuhteet muuttuneet sen jälkeen kun olet laittanut omaa rahaasi lisää seuraan?
– Ei. Olen lainannut rahaa tietyn summan, jolla ei ole omistukseen mitään vaikutusta.
Riittääkö pääomistajan mandaatti henkilön palkkaamiseen/pitämiseen palkkalistoilla?
– En tiedä yhtään sellaista henkilöä, joka olisi palkattu tai pidetty palkkalistoilla siksi, että Vincent Manngard on niin sanonut.
Kuinka usein hallitus kokoontuu kauden aikana ja minkälaisia asioita kokouksissa käsitellään? Onko nykyhallituksella käytössään vanhat kokouspöytäkirjat ja hyödynnetäänkö niistä saatavaa oppia?
– Hallitus kokoontuu 6-12 kertaa vuodessa. Pidämme pöytäkirjaa, mutta emme kovin laajaa. Lähinnä mistä keskusteltiin ja mitä päätettiin.
– Vanhoista pöytäkirjoista ei ole paljoa opittavaa ja hyödynnettävää. Meillä on kaksi hallituksen jäsentä, jotka ovat olleet pitkään mukana. Menneisyyden opit tulevat heidän kokemustensa kautta.
Tuleeko uusia osakeanteja, tai pyritäänkö omistajapohjaa muutoin laajentamaan?
– Suoria osakeanteja ei ole lähitulevaisuudessa suunnitteilla. Tulemme laskemaan liikkeelle ison pääomalainan, jossa sekä konvertoidaan osakkaiden antamia lainoja että tarjotaan merkintöjä kaikille osakkaille. Lainan ehdot eivät tosin ole kovin houkuttelevia, koska puhutaan korottomista pääomalainoista.
Aiotaanko Ilveksen hallituksen ihmisiä vaihtaa? Onko hallitukseen tulossa jääkiekko-osaamista?
– Minun tiedossani ei ole, että vaihdoksia olisi tulossa. Olen omasta puolestani enemmän kuin valmis luopumaan paikastani, jos löytyy sitä paremmin hoitamaan pystyvä henkilö. Toisaalta, jos sellaista ei löydy, olen tarvittaessa valmis jatkamaan.
– Jääkiekko-osaamisen suhteen näen niin, että hallituksen ei tulisi edes puuttua varsinaiseen urheilutoimeen. Ennemminkin urheilutoimenjohtajan avuksi olisi kerättävä sellainen rinki, joka pystyisi siinä asiassa auttamaan. En näe järkeväksi, että otettaisiin hallitukseen nimellisesti yksi tai kaksi ihmistä pelkän jääkiekko-osaamisen vuoksi. Hallituksen rooli pitää mielestäni olla sama kuin muissakin yrityksissä eli hoitaa ainoastaan niitä tehtäviä, joita osakeyhtiölaki määrittelee.
Pääomistaja Manngard on todennut, että hänen aikanaan Ilveksen menestys ei jää rahasta kiinni. Miten tämä on realisoitunut? Onko Ilveksellä valmiutta ottaa taloudellisia riskejä esimerkiksi reagoidakseen kesken kauden joukkueen kokoonpanoon tarpeen vaatiessa?
– Tänäkin vuonna tietyt omistajat lupasivat, että vaikka talous ei muuten sitä mahdollistaisi, niin rahoitus sentterihankintaan olisi löytynyt.
– Ongelma Ilveksen taloudessa on ollut se, että kolme vuotta sitten alkoi syöksykierre, joka söi kaikki puskurit ja riskinottovarat. Silloin Ilves otti ison riskin ja kasvatti pelaajabudjettia. Tiputtiin säälipleijareissa jatkoajalla ja siitä syntynyttä kuoppaa täytetään yhä. Lähdimme paljon nollatason alapuolelta ja vasta nyt olemme lähestymässä nollatasoa. Kovin isoja taloudellisia riskejä emme voi vieläkään ottaa.
– Oma käsitykseni siihen Manngardin lausuntoon, että menestys ei jää rahasta kiinni on varmaan aika lailla sama kuin monen muunkin seuraajan. Kun Vincent ja kumppanit tulivat, oltiin valmiita panostamaan suuriakin summia. Kun siinä ei oikein onnistuttu, on tultu varovaisemmaksi. Täytyy toki todeta, että Vincent ja Eric Manngard ovat viimeisimmän kolmen vuoden aikana sijoittaneet Ilvekseen seitsemännumeroisen summan rahaa, jotta toiminta on jatkunut.
Miten Ilves aikoo parantaa tiedottamistaan?
– Ilveksellä on SM-liigan tutkimusten mukaan paras tiedotus ja yhteys faneihin, mutta näemme siinäkin selvästi parannettavaa. Meillä on olemassa suunnitelmia, miten sitä tehdään. Jos puhutaan mediavalinnoista, niin on todella hyvä suuntaus, että saamme myös liikkuvaa kuvaa. Meidän pitää miettiä yhdessä Ilves Media Groupin kanssa, miten voimme parantaa tiedotusta.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Ilveksen keskustelupalsta on hyödyllinen, joskin olen valitettavasti kuullut, että moderaattorit ovat uupuneet työkuorman alle. Sille pitää löytää jokin ratkaisu pikavauhtia.
Onko Ilves ollut aktiivinen Jukka Jalosen suhteen?
– Meillä on hyvät suhteet Jukka Jaloseen, urheilutoimenjohtaja ja valmentaja ovat häneen jatkuvassa yhteydessä. En silti näe, että hän olisi ihan lähitulevaisuudessa tulossa Ilveksen valmentamaan. Hän on kyllä itse ilmaissut, että voisi valmentaa täällä ja kyllä meidänkin mielestämme maailmanmestarivalmentajan kanssa olisi kiva tehdä yhteistyötä.
Onko Ilves hankkimassa erillistä pelaajatarkkailijaa, onko esimerkiksi Ville Sireniä kysytty?
– Ville Sirenillä on tällä hetkellä muita tehtäviä eikä hän ole käytettävissä. Meillä on hyvät välit Villeen ja jossain vaiheessa voimme hänenkin kanssaan tehdä yhteistyötä. Erillistä pelaajatarkkailijaa emme ole palkkaamassa, mutta olemme kyllä vahvistamassa pelaajatarkkailuamme siten, että siinä olisi useampi henkilö mukana.
Mikä on Ilveksen visio ja miten Ilveksen voi määritellä nyt?
– Ilveksen visio on menestyä urheilullisesti ja toimia kannattavasti sekä tarjota sellaista elämysviihdettä, jota kannattajat ja yhteistyötahot haluavat. Tällä kaudella emme olleet lähellekään visiotilaa. Emme olleet kannattavia, menestys oli surkeaa ja positiivisia elämyksiä ei ole pystytty tarjoamaan riittävästi.
Kuka Ilveksen puolesta allekirjoittaa pelaajasopimukset ja valmentajien työsopimukset?
– Pelaaja- ja valmentajasopimukset tekee urheilutoimenjohtaja Seppo Hiitelä.
Onko Ilves varmuudella mukana suurhallihankkeessa, jos sellaista aletaan rakentamaan 1-2 v. periodilla? Onko halli edes toteutettavissa ilman molempien liigajoukkueiden sitoutumista?
– Ei olisi toteutettavissa ilman molempia liigajoukkueita. Hallin talous on laskettu sillä periaatteella, että siellä pelataan vuodessa 60 jääkiekon SM-liigan ottelua. Muita tapahtumia tarvitaan noin 50 kpl vuodessa. Ilves-Hockey Oy on osakkaana noin 20 prosentin osuudella hanketta eteenpäin vievässä yrityksessä eli sitä kautta olemme varmasti mukana.
Kun näyttää sille, että Keskusareena-hanke viivästyy niin viivästyvätkö myös Ilveksen menestystavoitteet eli ollaanko edelleen siinä suunnitelmassa, että kaudella 2013-14 Ilves on mitalijahdissa?
– En näe sillä olevan merkitystä tai että meidän pitäisi muuttaa omia suunnitelmiamme sen takia. Jos jotain positiivista tästä kaudesta pitää hakea, niin se, että olemme noudattaneet strategiaamme kasvattaa joukkueen runko omista junioreista. Tämän kauden täysin ala-arvoinen menestys ei vaikuta tavoiteasetantaan. Meillä nyt kasassa oleva runko mahdollistaa sen, että kaudella 2013-14 on koossa joukkue, joka voi taistella kotiedusta.
– Keskusareena nousee aivan varmasti. Aikanaan on tehty kauppa, jolla Suomen valtio myi sen Tampereen kaupungille, joka vuokraa sen Keskusareenalle. Sopimus määrittää, että kannen päälle ei voida rakentaa muuta ennen kuin Keskusareena on rakennettu. Tietyillä tahoilla taas on suuria intressejä rakentaa muutakin. Hallin rakentamisen kriittinen polku on se, että ensin pitää siirtää kiskoja, jotta voi rakentaa kantta. Kiskoja taas voi siirtää vain sulan maan aikaan ja siitä pitää ilmoittaa VR:lle muistaakseni syyskuun aikana. Toki hallin rahoituksessakin on vielä asioita auki.
”Jääkiekko-Ilves” esittäytyy usein koko Ilveksen lippulaivana, mutta olisiko mahdollista parantaa yhteistyötä eri organisaatioiden välillä, ainakin ulkopuoliselle Ilveksen eri organisaatiot näyttäytyvät kovin erillisinä organisaatioina?
– Itselläni on Ilveksessä monta roolia, olen myös Ilves ry:ssä johtokunnassa.
– Jos lähdetään vähän kauempaa, Ilves ry:ssä on 5000 jäsentä. Jääkiekossa 500-600, salibandyssa 300-400, ringetessä 100 ja loput 3000-4000 jalkapallossa. Siitä voi päätellä Ilves ry:n toiminnan painopistealueen. Toki sielläkin ymmärretään, että jääkiekon SM-liiga on se, mikä pitää Ilveksen brändiä yllä. Ilveksen futsaljoukkue tekee hienoa työtä ja on jälleen Suomen mestari, mutta se on aika marginaalinen laji. Jalkapallossa Ilves pyrkii nousemaan Ykkösen kautta liigaan ja siellä tehdään kovasti töitä menestyksen eteen. Vaikka Ilveksen jalkapalloedustus nousisi Veikkausliigaan, sen brändiarvo ei silti ole sama kuin jääkiekolla.
– Pitää paikkansa, että jalkapallo, salibandy, ringette, jääkiekko ja futsal ovat hyvin erillisiä organisaatioita Ilveksen sisällä ja niiden välillä pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. Sen sijaan on kyllä sanottava, että Ilves ry:n jääkiekkojaoston ja Ilves-Hockey Oy:n yhteistyö on parantunut paljon sinä noin neljänä vuotena, jonka olen ollut mukana. Meillä on tällä hetkellä erittäin hyvä yhteistyö.
Missä näet omassa kristallipallossasi Ilveksen olevan huhtikuussa 2015?
– Näen, että olemme taloudellisesti ja urheilullisesti vahvempia. Joukkue on aika omavarainen tuollakin hetkellä. KHL:ään ja NHL:ään lähtevät pelaajat pystytään korvaamaan. Meidän täytyy olla oikeasti mitalipeleissä. Jos emme ole, olemme epäonnistuneet.