– Ilves on jatkossa vahvasti tamperelainen jääkiekkoseura, jonka talous on kunnossa ja jossa niin henkiset kuin taloudellisetkin resurssit ohjataan perusasiaan eli jääkiekon pelaamiseen. Kehitämme ja kasvatamme nuorista liigapelaajia. Meidän on tarjottava faneille sellainen Ilves, jonka pelejä on mukava tulla katsomaan, määrittelee Ilves-Hockey Oy:n hallituksen uusi puheenjohtaja Hannu Meskanen linjansa.
Meskanen muistuttaa kuitenkin, että paluuta takavuosikymmenien joukkueen rakentamiseen ei ole. Silloinhan yleensä koko joukkue oli omia kasvatteja, jotka usein olivat seuralleen erittäin uskollisia.
– Tosiasia on, että meidän kasvateistamme kirkkaimmat helmet lähtevät pelaamaan ulkomaille isoihin liigoihin. Nämä aukot on paikattava, mutta ei välttämättä aina valmiilla pelaajilla. Meidän täytyy olla nuoremmille lahjakkuuksille houkutteleva seura. Tässä mielessä meillä on nyt hiukan huono maine, mutta meidän on näytettävä, että nuoret ja lahjakkaat pelaajat saavat meillä mahdollisuuden ja kehityttyään liigapelaajiksi he ovat esimerkkejä muille Ilveksen tarjoamasta mahdollisuudesta, pohtii Meskanen.
Pelaajabudjetti nousee, kun talous kohentuu
Ilveksen pelaajabudjetti on nyt noin 1,5 miljoonaa euroa. Meskanen uskoo, että lähivuosina se saadaan nostettua kahden miljoonan tasolle nykyisellä hallikonseptilla. Hänen mielestään kuitenkin uudessa areenassa Ilveksellä on mahdollisuus pelaajabudjetissaan olla samalla viivalla Jokereiden, HIFK:n ja Kärppien kanssa.
– Kyllähän pelaajabudjetin koko on aika oleellinen. Jos siinä on merkittävä ero, niin pidemmällä tähtäimellä myös menestyksessä on merkittävä ero. Pienet erot pystytään kuromaan umpeen hyvällä toiminnalla. Mutta ei pelaajabudjetin koko ihan kaikki kaikessa ole kuten viime vuosiltakin TPS:n ja Ässien menestymiset osoittavat, Meskanen miettii.
Meskanen myöntää, että tällä hetkellä Ilveksen taloudellinen kunto ei ole erityisen vahva, mutta korostaa, että se on riittävän vakaalla pohjalla. Uusi kausi voidaan aloittaa ihan normaalisti, kun kesällä hoidettiin tietyt taloudelliset velvoitteet kuntoon.
Organisaatio alkaa olla kunnossa
Uuden toimitusjohtajan myötä ei Meskasen mielestä organisaatioon tarvita enää suurempia muutoksia.
– Yksi tärkeimmistä on se, että meillä on urheilujohtaja, joka hyvin itsenäisesti vastaa pelaaja-asioista ja joukkueen kokoamisesta. Hallituksessa ei siihen tarvitsekaan puuttua, koska ei meillä ole tarvittavaa kompetenssia.
Meskanen tuntee Tampereen talousalueen yritysmaailman hyvin. Hän tietää, että nykyisessä hallissa myynnin katto alkaa olla vastassa.
– Meidän budjettimme liikkuu haarukassa 4,5-5 miljoonaa. Suuremmilla budjeteilla toimiviin joukkueisiin verrattuna ero tulee pääosin yhteistyösopimusten määrässä. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu on markkina-alueena ihan toisessa kokoluokassa kuin Tampere, jonka jakaa kaksi liigaseuraa. Ilves on kuitenkin yhteistyösopimuksissa SM-liigassa keskimääräistä paremmalla tasolla, mutta ennen uutta hallia tätä puolta ei pystytä merkittävästi kasvattamaan, Meskanen arvioi ja huomauttaa myös, että suuriin säästöihinkään ei pystytä toiminnan tasoa vaarantamatta.
Hannu Meskanen uskoo, että uusi areena antaa Ilvekselle merkittävästi uusia mahdollisuuksia.
– Uusi areena luo paljon suuremmat mahdollisuudet jääkiekkobisneksen tekemiselle. Siellä on yleisökapasiteetti suurempi. Aitioiden määrä tuplaantuu ja aitioiden sekä koko hallin taso paranee huomattavasti. Se antaa mahdollisuuksia myös jääkiekon ulkopuoliselle toiminnalle. Ilves tulee olemaan yksi hallin osakkaista erittäin todennäköisesti kohtuullisen merkittävällä osuudella, Meskanen visioi.
Suuret tunteet mukana toiminnassa
Jääkiekkoseuran johtamisessa on paljon samaa kuin missä tahansa yrityksessä, mutta on myös reiluja eroja.
– Ilveksen ympärilla liikkuvat suuret tunteet. Toimintaan liittyy paljon ihmisiä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä tai oman työnsä ohessa. Kun meillä on viiden miljoonan liikevaihto ja noin 50 ihmistä yrityksessä, niin brändi ja vaikuttavuus ovat ihan jotain muuta kuin tämänkokoisella yrityksellä yleensä.
Strateginen suunnittelu, operatiivinen toiminta, vastuunjaot, budjetti, talousseuranta, markkinointi ovat ihan samanlaisia kuin muussakin yritystoiminnassa. Jääkiekon pelaaminen on kuitenkin se pääasia – kaikki muu yritystoimintaan kuuluva mahdollistaa pelaamisen. Joukkueen kokoaminen on lyhytjänteisempää kuin normaali rekrytointi, mutta siinäkin yritetään palkata oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin kuten kaikissa yrityksissä, Meskanen vertailee.
Tämä juttu on referaatti Hannu Meskasen haastattelusta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa syyskuun Ilves-Bulletinista. Bulletin on jakelussa Hakametsän jäähallissa Ilveksen kotiotteluissa.