Kaukajärven Sentterillä riitti viime torstaina kuhinaa, kun Ilveksen G-junioreiden kummipelaajat Joonas Riekkinen ja Markus Jokinen vierailivat poikien harjoituksissa. Vauhtia ja hauskanpitoa riitti, kun liigapelaajat viihtyivät vajaan viidenkymmenen pojan ja yhden tytön kanssa jäällä puolitoista tuntia.

Pojilla riitti intoa ja tempoa koko harjoitusten ajan. Pikkujunnujen into tarttui myös kummipelaajiin.

– Aamulla oli treeneissä ehkä vielä vähän kovempi tempo, mutta nämä oli ehkä vähän hauskemmat. Kyllä se on mukava nähdä se nuori into, joka pojilla tässä touhussa on. Muistui ihan omat junnuajat mieleen, Joonas Riekkinen hymyili kaukalon laidalla treenien loputtua.

– Henkisesti teki ainakin hyvää, ja poikien into tarttui itseenkin, Jokinen jatkoi.

Omiin vastaaviin aikoihin nähden harjoitusmäärät ja paikat ovat muuttuneet.

– Isoin muutos on varmaan jäähallit. Itse menin tuon ikäisenä vielä ulkojäillä. Treenimäärät kuulostavat kanssa aika hurjilta. Näilläkin pojilla on neljästi viikossa harjoitukset, Riekkinen pohti.

Vaikka paikalla oli kymmenittäin poikia, hyvin suunnitelluissa harjoituksissa riitti koko ajan tekemistä kaikille.

– Täytyy kyllä kehua valmentajia. Oli todella monipuoliset treenit ja tehtiin kaikenlaista. Ja vaikka jäällä oli paljon poikia, niin kaikki tekivät koko ajan jotain, eikä aika mennyt jonossa seisoskeluun, Jokinen kehaisi.

Nykyään itse esikuvina toimivilla pelaajilla on ollut aina myös omia idoleita. Esikuvat ovatkin tärkeitä jääkiekossa.

– Totta kai niitä oli paljon ja oikeastaan ne vaihtuivat silloin vuosittain, Riekkinen muistelee.

– Täytyy sanoa, että itsellä on Jaromir Jagr pysynyt ihan pienestä pitäen esikuvana. On tärkeää, että pojat pääsevät liigapeleihin näkemään esikuviaan läheltä. Itsestä tuntuu hyvältä, kun pääsee tänne treeneihin mukaan, ja jos siitä joku saa intoa lisää, niin kyllä se itselle on tärkein pointti, Jokinen muistuttaa.

Nuoret kiekkoilijanalut imivätkin innolla oppia ammattilaispelaajista.

– Kyllä siellä jäällä juteltiin niitä ja näitä. Pojat kyselivät kaikkea koko ajan innokkaasti – oli kyllä mukava olla mukana, Riekkinen myhäili.

Vaikka treenejä ja pelejä on paljon, intoa pikkujunnuilla riittää. Jokinen muistuttikin hauskuuden tärkeydestä

– Hauskuus on tärkeintä. Kannattaa tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä, ja homma ei saa alkaa maistua puulta. Touhu ei saa olla liian totista ja kannattaa harrastaa mahdollisimman monipuolisesti.

Harjoitusten jälkeen Ilves-pelurien oli tarkoitus mennä kirjoittamaan nimikirjoituksia pukukoppiin. Juniorien luistimet lähtivät kuitenkin ennätyksellisen nopeasti jalasta pois ja pojat tulivat piirittämään kaksikon jo vaihtoaitioon. Nimmarit ovat vielä nykypäivänäkin haluttua tavaraa.

– Se ei ole onneksi hävinnyt mihinkään. Kyllä niitä itsekin tuli kerättyä aikanaan lippiksiin sun muuhun, Riekkinen ehtii huikkaamaan ennen kuin malttamaton juniorilauma piiritti kaksikon tussiensa ja vihkojensa kanssa.