Mitaleja tihkuneen 1980-luvun jälkimmäisen puoliskon jälkeen koittivat ankeammat ajat. Ilves putosi kymmenenneksi.

Pietilästä Kaarion alaisuuteen, Tampere Cupissa koeaikamiesten veri kiehahtaa

Sakari Pietilän suuntasi kolmen Ilves-kauden jälkeen töihin Vierumäen urheiluopistolle. Ilves teki odotetun valmentajavalinnan: joukkueen päävalmentajaksi valittiin Matti Kaario, joka oli ollut mukana Ilveksen valmennuskuvioissa jo vuodesta 1986.

Joukkue muuttui muutaman pelaajan verran, mutta väkisinkään nimilista ei pysynyt yhtä nimekkäänä. Ilveksen hopeajoukkueen tähdistä hyökkääjät Raimo Summanen, Risto Jalo, Mike Hiltner ja puolustaja Paul Marshall jättivät seuran.  Seura hankki ulkopuolelta puolustaja Viktor Glushenkovin. Edelliskaudella debytoineet hyökkääjät Hannu Mattila, Jarkko Varvio ja Tommi Manner saivat enemmän vastuuta.

Toisen kerran järjestetty elokuinen Tampere Cup -harjoitusturnaus muodostui legendaariseksi. Turnauksen värikkäin ottelu oli Ilveksen viimeinen peli (26.8.1990), jossa se sai vastaansa Länsi-Saksan Rosenheimin. Toisen erän lopussa nähtiin Suomessa ennen näkemätön joukkuetappelu, kun yksi rosenheimilainen erehtyi sohimaan poikittaisella mailalla Timo Peltomaata. Hetkessä jäälle ryntäsivät kaikki vilttiketjuun(!) kuuluneet koeajalla olleet NHL-kolossit Jeff Odgers, John Sullivan ja Mike Colman. Koko amerikkalaistrio sekä Peltomaa saivat ottelurangaistukset ja vastaava tuomio tuli heidän rosenheimilaisille taistelupareilleen (Markus Borgwanger, Raphael Krüger, Gordon Sherven ja Stephan Sinner). Niinpä päätöserän ensimmäinen puolisko pelattiin vain kolmella kenttäpelaajalla.

Nuoret Manner ja Varvio ilahduttavat, mutta syksy synkkenee

SM-liigakausi alkoi mairittelevasti: seitsemästä ensimmäisestä ottelusta Ilves hävisi vain yhden. Neljännellä kierroksella Ilves haki tasapelin Turusta. Edelliskauden finaalivastus TPS koki liigakauden ensimmäisen pistemenetyksensä juuri Ilvestä vastaan. Tamperelaiset nappasivat makean sarjapisteen Juha Pajuojan tasoitusmaalilla runsaat kolme minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä.

Kauden ensimmäisessä paikallisottelussa (4.10.1990) 3–1-johtokaan ei riittänyt Tapparalle, vaan Ilves nousi jatkoajalla voittoon. Hakametsän räjäytti nuori Tommi Manner ajassa 64.39. Manner korvasi sormivaivaisen Juha Järvenpään Ilveksen ykköskentässä. Postinjakajan ammatissa toiminut Mannerin molemmat kaksi osumaa syntyivät Mika Niemisen oivaltavista syötöistä. ”Postimies soittaa kahdesti”, otsikoikin Aamulehti Tappara-ottelusta. Jo kahdessa ensimmäisessä liigapelissään Manner ehti tehdä neljä maalia. Mannerin lisäksi 18-vuotias Jarkko Varvio jatkoi vahvaa kauttaan ja viimeisteli tärkeän 3–3-tasoituksen. Varvio onnistui seuraavassa ottelussa KalPaa vastaan kahdesti maalinteossa, kun kuopiolaiset kaatuivat Tampereella 7–1.

11.10.1990 pelatusta HPK-vierasottelusta alkoi kuuden ottelun voitoton putki. Hämeenlinnassa Ilves karkasi toisessa erässä jo 3–1-johtoon, mutta joukkue menetti otteensa Juha Pajuojan (5+20 minuutin jäähy), Jukka Tammen (10 min) ja Pasi Huuran (10 min) johdolla. HPK tuli tasoihin vielä toisessa erässä ja meni päätöserässä ohi.

Erityisen huonosti sujui HIFK-vierasottelu (14.10.1990). HIFK murskasi Ilveksen 8–3, vaikka lopetti pelaamisen kahden erän jälkeen. Esimerkiksi Ilveksen ykköskentältä Mika Niemiseltä, Kai Syrjäseltä, Tommi Mannerilta, Risto Siltaselta ja Viktor Glushenkovilta sujui kolme peräkkäistä vaihtoa murheellisesti. Jokainen vaihto päättyi HIFK:n maaliin. ”Tästä ottelusta ei voi sanoa mitään, sillä me olimme niin huonoja”, Ilveksen valmentaja Matti Kaario sanoi.

Bozek hyökkäykseen, Huura kapteeniksi ja Jalonen katsomovalmentajaksi

Juha Järvenpään ja Jari Multasen loukkaantumisista kärsineeseen joukkueeseen pestattiin Tshekkoslovakian B-maajoukkueen mies Roman Bozek. Hän onnistuikin Ilveksessä erinomaisesti. Bozek teki heti ensimmäisessä ottelussaan voittomaalin TPS:ää vastaan (1.11.1990) ajassa 57.35. Ilves johti TPS:ää kylläkin jo 5–1, mutta turkulaiset kirivät päätöserässä vajaassa neljässä minuutissa 5–5:een…

Ilves kärsi marraskuussa viisi perättäistä tappiota, joten se haki otteisiinsa lisää puhtia myös vaihtamalla marraskuun lopussa kapteeniksi Pasi Huuran ja kutsumalla Ilves ry:n valmennuspäällikkö Jukka Jalosen liigajoukkueen katsomovalmentajaksi. Ilves voittikin tämän jälkeen kolme ottelua putkeen. Muun muassa vahvaa kautta pelannut JyPHT kaatui 2.12.1990 Hakametsässä 6–2. Ilves iski kolmannessa erässä parissa minuutissa kolme maalia.

Ilves ajautui neljän ottelun voitottomaan putkeen. Tähän putkeen mahtui myös Ilveksen ensimmäinen vierailu Turun uudessa Typhoon-suurhallissa 9.12.1990, jossa oli pari viikkoa avajaisottelun jälkeen mukavat 9 196 katsojaa. TPS voitti ottelun 4–1.

Kaario vaihtuu Hiitelään, Ilves pelastuu ilman karsintoja

Neljän voitottoman ottelun putken päätteeksi Ilves vaihtoi uutenavuotena valmentajaa Matti Kaariosta vanhaan tuttuun Seppo Hiitelään. Viimeinen pisara seurajohdolle oli 3–8-tappio Lukolle. Ilveksen heikkoutta kuvasi se, että Lukon maalivahti torjui koko ottelussa vain 11 kertaa. Valmentajanvaihdos piristi Ilvestä siinä määrin, että joukkue pelasi heti pirteän 3–3-tasapelin Tapparaa vastaan. Tapparan pelasti jatkoajalle Mika Välilä, joka sutaisi tasoituksen 19 sekuntia ennen päätössummeria.

Pudotuspelit alkoivat kuitenkin karata, kun voitot jäivät runkosarjan viimeisen kuukauden aikana vähiin. Sen sijaan Ilves oli luisua kohti SM-karsintoja, kuten Seppo Hiiteläkin myönsi TPS:lle (17.2.1991) kärsityn 5–10-kotitappion jälkeen: ”Se (karsintauhka) pitäisi pelaajienkin tietää, joskaan peliesityksestä ei sellaista voinut havaita.”

Joukkue oli tiukan paikan edessä ennen viimeistä sarjakierrosta: takaa hengitti karsintaviivan alla Lukko ja SaiPa. Jos Lukko voittaisi viimeisellä kierroksella KalPan ja Ilves häviäisi SaiPalle, olisi Ilveksellä edessä karsintapelit. Toisen erän loppupuolella Ilveksen tilanne alkoi kiristyä, kun SaiPan Heikki Mälkiä tasoitti Ilvestä vastaan ja Lukko oli noussut taistelemaan voitosta Kuopiossa. Hieman ennen kolmannen erän puoliväliä kuitenkin Mika Nieminen ja Risto Siltanen järjestivät maalintekopaikan Juha Järvenpäälle, joka iski 2–1. Ilves säilytti johtoasemansa loppuun asti ja varmisti seuraavaksi kaudeksi paikkansa SM-liigassa.

SaiPa-päätösottelun jälkeen päävalmentaja Hiitelä huokasi: ”Tehtävänäni ei todellakaan ollut pelastaa joukkuetta karsinnalta, vaan taistella mitalipelipaikasta. En pystynyt opettamaan porukkaa sekä hyökkäämään että puolustamaan. Pelaajien asennoitumista en voi syyttää, se oli 110 prosenttia kaikilla”, tilitti Hiitelä. Huojentavasta lopusta huolimatta edellisvuoden hopeajoukkueen kausi oli Ilvekselle suuri pettymys.