Ramin raportissa kantava ajatus on se, että itse pelin pelaaminen on Ilveksen toiminnan ydin. Kaiken muun tulee palvella itse pelaamista ja tähdätä pelin onnistumiseen. ”Ilveksen ydin on jääkiekkopeli. Kaiken Ilveksen piirissä toimivan on tähdättävä pelin onnistumiseen, parantamiseen ja mahdollistamiseen, ylimmästä portaasta alimpaan, kokeneimmasta veteraanista nuorimpaan junnuun. Jokaisen Ilveksessä toimivan on kaikissa teoissaan kysyttävä, miten tämä palvelee peliä, oli sitten kyse liigajoukkueen tähtien palkkaamisesta tai hauraimman junnun ensi liu’uista jäällä. Ilves ei valmista luistimia, vaan peliä – kaikki Ilveksessä tapahtuva tähtää pelin onnistumiseen.”

EHDOTUS ILVEKSEN STRATEGIAKSI 2010-2012

Rami esittää vision, johon on helppo yhtyä: Kahdessa vuodessa luodaan pohja Ilveksen uudelle nousulle. Seuraavassa on hänen näkemyksensä Ilveksen strategiaksi. Näkemys on melko monisanainen ja kaipaa ehkä tiivistämistä, mutta ainakin minusta siinä on paljon hyviä aineksia. Strategia on jaettu kolmeen osaan:

• MIKSI ILVES ON? – ILVEKSEN TOIMINTA-AJATUS
• MITEN ILVES ON? – ILVEKSEN TOIMINTATAVAT
• MITÄ ILVES ON? – ILVEKSEN IDENTITEETTI JA ARVOT

Miksi Ilves on – Ilveksen toiminta-ajatus

Suoran sitaatin mukaan ”Ilves on olemassa urheilun takia ja jääkiekon takia. Ilves on olemassa paremman pelaamisen takia, luomassa parempaa peliä. Ilves on palvelemassa suomalaista jääkiekkoa, jääkiekon seuraajia ja jääkiekkoa pelaavia poikia ja tyttöjä.” Tärkeänä lisäyksenä Rami tarkastelee myös Ilvestä ja tamperelaisuutta: ”Kukaan ei ole mitään yksin. Ilves merkitsee tamperelaisille, mutta vielä enemmän merkitsevät tamperelaiset Ilvekselle. Ilves tarvitsee Tampereen eikä kaihda pyytää kannattajiltaan apua. Kukaan ei selviä yksin: sen opettaa peli.”

Miten Ilves on – Ilveksen toimintatavat

Ilveksen toimintatavoista on jokaisella oma näkemyksensä, Ramin näkemys toivetilasta on seuraava: ”Ilveksen eetos on se, että puhe ja teot ovat yhtä. Ei puhuta siitä, mitä Ilves on, vaan siitä, mitä Ilves tekee.”. Myös tässä kohdassa hän korostaa pelin ja pelaamisen tärkeyttä: ”Jokaisen Ilveksessä työskentelevän on tajuttava ja osoitettava oman tekonsa ja työnsä suhde peliin: Miten minun tekoni tässä työssä palvelevat peliä? Ja jokaisella työntekijällä on oikeus saada tähän kysymykseen ylemmältään vastaus.”

Seuraava kohta on mielestäni todella tärkeä, ei pelkästään Ilveksessä vaan kaikessa yritys- ja yhdistystoiminnassa: ”Jokainen tulee Ilvekseen avoimesti ja lähtee Ilveksestä kunnialla. Kun Ilvekseen palkataan työntekijä tai rekrytoidaan vapaaehtoinen, toiminta on avointa ja selkeää. Ilveksen parissa toimivien on voitava luottaa Ilvekseen. Ilveksestä lähtevät eivät arvostele seuraa julkisesti eikä Ilves arvostele julkisesti lähtijää.”

Vastuu- ja valtasuhteista Rami kirjoittaa näin: ”Urheilussa toimiminen on toisten palvelemista, viime kädessä pelin palvelemista – vastuussa ollaan alaspäin. Tämä ymmärretään myös Ilveksen sisällä. Kaikkien työ – ei vain huoltajien – tähtää pelin onnistumiseen. Seuran johdon näytettävä vaatimattomuuden ja uhrautuvuuden mallia. Raha on resurssi, joka palvelee peliä: kaikki toiminta tähtää jäätä ja peliä kohti.” Ilveksen tulee olla turvallinen olosuhde toimia: ”kokeiluja uskalletaan tehdä, koska lähimpiin ja ylimpiin luotetaan. Kun organisaation ja toiminnan rakenne on yksinkertainen ja selkeä, uskalletaan ottaa askelia uusiin suuntiin.”

Viestintästrategiassa Ilveksen tulee määritellä, kuka puhuu Ilveksen äänellä: ”Urheilutoimenjohtaja puhuu urheilusta, valmentaja joukkueesta, hallitus seuran toimintakyvystä. Kukaan ei puhu siitä, mitä Ilves on, vaan kaikki siitä, mitä Ilves tekee.” On myös laadittava muissakin yrityksissä käytössä oleva, kaikkia koskeva vaitiolosopimus.

Kriisejä ei Ramin mukaan pidä pelätä, sillä ”urheilun olemus on kriisi: peli on kriisitilanne. Kaikki yllätykset – niin hyvät kuin huonotkin – otetaan ilolla vastaan, sillä pelin ydin on yllätys.”

Ilveksen tunnuslauseessakin mainitusta taitokiekosta Rami toteaa: ”Taitokiekko on toimintaa. Itsenäinen toimiminen omien vahvuuksien kautta tarkoittaa myös sitä, että auttaa heti ja pyytää itse apua. Pelin teema on energisyys, joukkueen identiteetti työteliäisyys.”

Mitä Ilves on – Ilveksen identiteetti ja arvot

Tämän osan strategiaehdotuksesta kopioin tähän sellaisenaan:

”Ilves osoittaa kaikessa toiminnassaan tähtäävänsä jäällä tapahtuvaan peliin – kun seura osoittaa pystyvänsä auttamaan pelaajia, siihen uskovat myös lajia seuraavat katsojista kaupallisin yhteistyökumppaneihin.

Yleinen trendi on tehdä urheilusta viihdettä, Ilves kulkee tätä vastaan. Ilves erottautuu muista keskittymällä urheiluun ja urheilullisuuteen. Kaljaa saa kaikkialta – vain hallista saa jääkiekkopeliä. Ilves-kiekko ei ole viihdettä, vaan työtä. Ilves erottautuu jääkiekkoviihteestä keskittymällä urheiluun ja peliin. Kun Ilves osoittaa pystyvänsä auttamaan pelaajia, myös katsojat saapuvat paikalle ja kaupalliset yhteistyökumppanit.

Urheilullisuus pelissä tarkoittaa sitä, että myös häviöt ja epäonnistumiset kestetään – itse asiassa ne ovat urheilun keskeistä sisältöä. Miten Ilves palvelee yhteistyökumppaneitaan? Olemalla miehekäs malli siitä, miten häviöitä, epäonnistumisia ja epäoikeudenmukaisuutta kestetään ja miten siitä selvitään. Mitä Ilves palvelee yhteisöä? Antamalla tamperelaisille kiinnittymiskohdan tuulessa ja tyvenellä. Seuran, joka kestää elämää.

Jääkiekko on kurinalaista valmistautumista yllättäviin tilanteisiin. Tämä ajatus kantaa junnuvanhemmista faneihin ja liike-elämään. Junnuvanhemmille viesti on tämä: Ilves oikeuttaa toimintansa, koska seura tarjoaa taidon sopeutua vaikeisiin tilanteisiin, opettaa käsittelemään onnistumisia ja epäonnistumisia. Faneille Ilves sanoo, että urheilun kieli on yksi. Kun kaikki puhuvat urheilusta, kaikki ovat tasa-arvoisia. Kaupallisia yhteistyökumppaneita Ilves lähestyy suorituksen kautta: heikkokin teko on parempi kuin ei tekoa ollenkaan. Teko on tärkein. Tärkeää ei ole se, mitä joku on, vaan se, mitä joku tekee. Omasta teosta on otettava vastuu, omaa tekoa ei saa mennä karkuun. Ilveksen teko on urheilu.”
YHTEISTYÖ ILVES RY:N ja ILVES-HOCKEYN VÄLILLÄ

Tässä osassa käytiin läpi yhteistyön tämänhetkistä tilaa. Todettiin, että Ilves-Hockey panostaa jo nyt merkittävästi B- ja C-junioreihin maksamalla valmennuksen ja ns. Kerttula-ohjelman kustannuksia. On luotava selkeä polku, joka on houkuttelevampi kuin esim. Lukko-akatemia. Kun lapset hoidetaan hyvin, vanhemmat tulevat mukana.

Ilves-Hockey ja juniorityö tulee ”nivouttaa konkreettisen seuraajaohjelman myötä Kerttulan pelaaja-scouting-ohjelman ympärille. Se on konkreettinen väline, jolla yhdistetään toiminta pelaajan ja valmentajan näkökulmista; seuran pankki, seuran immateriaaliset oikeudet, kaikki tieto. Se sitouttaa valmentajat, se on oppimisen ja kommunikoinnin väline, se vastuuttaa kaikki. Kaikki kirjataan ylös, jokainen joutuu näin tekemään ja kaikki jää tietoon: sana painaa. Kaikki junnuvalmentajat ja liigavalmentajat toimivat näin. Tällä metodilla löydetään Ilveksen malli valmentaa ja haarukoida pelaajia. Näin etsitään sekä urheilullisia että henkisiä asioita. Kahdessa vuodessa saadaan kyllin kokemusta, jotta voidaan päättää, tarvitaanko myös muita käytännön välineitä. Liigan puolelta Hiitelä ja juniorien puolelta Ilves-juniorien valmennuspäällikkö kommunikoivat keskenään, näiden kahden välillä kulkee tieto siitä, mitä heidän alaisuudessaan tapahtuu.”

Pelaaja-agenttien rooli on kasvanut viime vuosina ja tiettyjen agenttien toiminta ei ole ollut Ilveksen kannalta edullista. Ilveksestä on luotava sellainen, että myös nämä agentit näkevät Ilveksen parhaana kehityspolkuna edustamilleen junioreille.

Rami ehdottaa oman harjoituskeskuksen eli Ilvesluolan luomista, joka olisi ”Ilves-taidon ja elämän kehto ja hautomo, ilman omaa paikkaa se on vaikeampi luoda.” Tämä on tavoitetilana hyvä, mutta konkreettisesti aika vaikea toteuttaa.
ORGANISAATIO JA HENKILÖT

Rami oli suorittanut laajan haastattelukierroksen ja muodostanut sitä kautta näkemyksensä Ilveksen organisaatiosta. Kuulijakuntana oli Ilveksen hallitus, joten voimakasta henkilöihin menevää arvostelua ei luonnollisestikaan ollut odotettavissa. Viesti oli kuitenkin se, että selvityksen tekoaikana organisaation toimivuudessa ja henkilöiden vastuusuhteissa oli merkittäviä puutteita, jotka korostuivat tuolloin vallinneessa pelillisessä ja taloudellisessa kriisitilanteessa.
JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET

Kuten ennalta oli arvattavissa, mitään radikaalia uutta ei raportti tuonut ilmi. Kuitenkin on erittäin hyvä, että ulkopuolinen henkilö kävi asioita läpi ja toi oman näkemyksensä asiaan. Ilveksen hallitus ja toimiva johto tulevat jatkosuunnitelmien teossa ja toteutuksessa merkittävästi hyödyntämään tätä raporttia.

Ilves kiittää Raimo Summasta raportin teosta ja siitä, että hän teki sen Ilves-sydämensä mukaisesti asevelihintaan.