|
Kaudesta 1970-71 alkaen Ilveksen huoltajana toiminut Lasse Laukkanen tekee pyyteetöntä ja näkymätöntä työtä rakastamansa seuran eteen. Seuran ympärillä on tapahtunut suuria muutoksia vuosikymmenien aikana, mutta yksi asia on varmaa: Ilveksen huollosta vastaavat ammattitaidolla Laukkanen ja hänen pitkäaikainen aisaparinsa JP Jansson, joka liittyi huoltoryhmään syksyllä 1984.
– Koko kesä on ollut aikamoista rumbaa, mutta onneksi ehdin hieman lomaillakin. Viikkoa ennen jätkien jäälle menemistä meillä alkoi kova tahti ja nyt se tiivistyy enemmän ja enemmän. Kiire tulee kauden alkuun, mutta ei siinä ole mitään uutta meille, Lasse naurahtaa.
– Pukukopeilla tapahtui vesivahinko, ja siinä oli kova homma saada paikat kuntoon, hän jatkaa.
Ilveksen ympärillä sattuu ja tapahtuu, eikä seuran taloudellinen tilanne ole paras mahdollinen. Laukkanen kertoo, että jäähallilla on oma maailmansa, eivätkä esimerkiski talouskeskustelut kosketa urheilupuolen toimintaa.
– Hallituksen puheenjohtaja Jari Koivunen on sanonut, että kaikki hommat hoidetaan ja jos jotain tarvitsemme, niin ilmoitelkaa vain. Meillä ovat olleet erinomaiset oltavat joukkueen kanssa, kiittelee Laukkanen.
Joukkue elää kaudesta toiseen ja mukana on yhä nuorempia pelaajia. Muuten toiminta on pysynyt samanlaisena. Erityiskehut Laukkanen lähettää valmentajien suuntaan.
– Raipe ja Vesku on erinomainen parivaljakko, joka tekee hyvää työtä joukkueen kanssa! Minun aikanani ei ole montaa noin hyvää kaksikkoa ollut mukana. Viitakoski tekee hienoa työtä ennen kaikkea oheisharjoitteiden parissa ja Raipe on jääharjoituksissa hyvä.
Laukkasen työpäivä alkaa aamuisin klo 7. Hän kuntoilee juoksumatolla 45 minuuttia ja kun pelaajat saapuvat hallille, alkaa uusi työpäivä.
– Parasta on se, että on saanut paljon hyviä ystäviä, kasassa on taas hieno joukkue ja näkee erittäin paljon ihmisiä joukkueen ympärillä. Kaikki nämä ihmiset ovat olleet iloisia, ainakin meidän suuntaamme. Tykkään tehdä tätä työtä ja liikkua joka puolella.
Hakametsän hallista on tullut huoltajalle kuin oma koti. Mahdollinen uusi Keskusareena tarkoittaisi muutoksia jokapäiväiseen toimintaan.
– Jos se halli joskus valmistuu, siihen pitää vain sopeutua, mutta ei sitä kannata sen enempää miettiä. That’s it.
Kuinka huoltajat jaksavat ajaa marraskuisena iltana pimeässä ja sohjoisessa kelissä pitkiä matkoja vuodesta toiseen? Kun pelireissulta palataan Hakametsän hallille, huoltajien työt jatkuvat vielä tämänkin jälkeen.
– Yksi asia motivoi enemmän kuin mikään muu – Ilves, Laukkanen korostaa.
Useat, nykyisin muualla elantonsa ansaitsevat pelaajat muistavat eri haastatteluissa ja puheissa lämpimästi Ilveksen huoltokaksikkoa. Tämä lämmittää Laukkasen mieltä erityisesti.
– Onhan se hienoa ja näille pelaajille pitää lähettää kiitokset. Ilveksessä on nähty vuosien aikana hienoja jätkiä! Paras kiitos pelaajilta on niin yksinkertainen asia kuin kiitos-sana. Suurimmalta osalta se sana löytyy, myös nuoremmilta.
Ilveksen kannattajat ovat tunnetusti uskollisia. He eivät jätä seuraansa heikkoina hetkinä. Osa faneista kiertää kauden aikana kaikki vierasottelut ja kauden kynnyksellä Ilves-paitaisia kannattajia löytyy sieltä, missä joukkue milloinkin pelaa – tai jopa harjoittelee.
– Se on heilkkarin hienoa, oikeasti! Unohtakaa se, mitä tuolla medioissa joskus kirjoitellaan. Meidän kymmenen faniakin saa ääntä enemmän aikaan kuin toisen seuran 100 kannattajaa.
– Pelaajat huomioivat kannattajat ja pitävät todella paljon siitä, että he kiertävät mukanamme. Ei pelaajia tarvitse edes käskeä menemään kiittämään faneja pelin jälkeen – kapteenisto pitää siitä kyllä huolen. Pelaajat ovat aidosti kiitollisia siitä tuesta, mitä he saavat. Sehän on tämän jutun suola, kannattajia varten tätä hommaa tehdään. Ikinä ei saa lähteä suoraan koppiin, vaikka oltaisiin hävittykin, vaan aina pitää muistaa faneja, alleviivaa Laukkanen.