Kuortaneen Urheiluopistolla keihäänheiton lajivalmentajana toimiva Petteri Piironen sai viime talvena puhelun vanhalta ystävältään, Ilveksen nykyiseltä päävalmentajalta Tuomas Tuokkolalta. Tuokkola pyysi Piirosta Ilveksen fysiikkavalmentajaksi. Nyt Piirosen rautainen ammattitaito on Ilveksen käytössä.

Ilveksen fysiikkavalmentajana Piirosen päätehtävä on fysiikkaharjoittelun ohjelmointi, mutta tehtävään kuuluu myös monia muita asioita.

– Fysiikkaharjoittelun suunnittelun lisäksi pyrin kontrolloimaan pelaajien lihashuoltoon liittyviä asioita, kuten hierontoja. Olen myös puuttunut pelaajien ravintopuoleen lähinnä tankkaamiseen liittyvissä asioissa. Toimenkuvaani kuuluu lisäksi käytännön harjoittelun valvonta, erittelee Petteri Piironen.

Kauden alkuun on enää vajaa vuorokausi, mutta Piirosen mukaan fysiikkaharjoittelun tärkein osa on jo takanapäin.

– Uskoisin, että ajankäytöllisesti nyt on suurin osa fysiikkaharjoittelusta tehty. Kesällä kuitenkin rakennetaan pohjat kautta varten, ja se tarvitsee tehdä kohtuullisen lyhyessä ajassa. Kausi taas vastaavasti on pitkä, ja sen aikana pitää olla harjoittelun suhteen terävänä, tarkkana ja hereillä. Näin kunto pystytään pitämään yllä ja jos oikein hyvin menee, saatetaan joitakin osa-alueita kauden mittaan jopa parantaa, Piironen pohtii.

Piironen tuli Ilveksen organisaation siis päävalmentaja Tuomas Tuokkolan toiveesta.

– Minulla on Tumpin (Tuomas Tuokkola) kanssa kohtuullisen pitkä yhteinen historia taustalla. Kun pelasin itse Alavuden Peliveikoissa vuosituhannen taitteessa, oli Tumppi siellä aloittelemassa valmentajantaivaltaan. Muutamia vuosia myöhemmin hän oli valmentamassa Jyväskylässä, jossa toimin hänen kanssaan JYP:n A-junioreissa.

– Kun Tumppi viime vuonna lähti Tampereelle valmentamaan, soitti hän minulle ja kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään tänne mukaan toimintaan, muistelee Piironen lähtökohtia työlleen Ilveksessä.

Kuortaneen Urheiluopisto on tiiviisti mukana

Ilveksen yhteistyö Kuortaneen Urheiluopiston kanssa näkyy Piirosen työssä.

– Ilveksen ja Kuortaneen Urheiluopiston yhteistyösopimuksen myötä leireilemme paljon Kuortaneella, joka on minun kotikenttääni. Tunnen siellä paikat ja ihmiset, ja se auttaa toimimaan siellä äärimmäisen hyvin. Tarvittaessa pystyn pyytämään konsultointia siellä olevilta ihmisiltä, ja se on suuri voimavara.

– Kuortaneella pystymme toimimaan todella vapaasti, ja se auttaa paljon harjoittelua. Toinen iso asia on testaaminen (fysiikka, nopeus, kestävyys), joka tehdään siellä. Kun tunnen urheiluopiston ihmiset, pystyn luottamaan varauksetta heidän ammattitaitoonsa, kehuu Petteri Piironen Kuortaneen tarjoamia mahdollisuuksia.

Piironen on toiminut Kuortaneen Urheiluopistossa keihäänheiton lajivalmentajana valmentaen monia huippuja, kuten Teemu Wirkkalaa. Yksilö- ja joukkuevalmennuksessa Piironen näkee tietyt erot.

– Yksilöurheilijan kanssa valmentajan ja valmennettavan välistä vuoropuhelua on luonnollisesti paljon enemmän. Harjoitteluun ja ennen kaikkea sen laatuun pystyy vaikuttamaan enemmän. Joukkueessa on paikalla iso joukko urheilijoita, ja yksilöön keskittyminen on haasteellisempaa, vertailee Piironen.

Ilves on keskittynyt fysiikkaharjoittelussa olennaiseen

Yleisesti kaudenalushaastatteluissa pelaajat ja valmentajat kehuvat harjoitelleensa lujempaa kuin koskaan. Piironen keskittyy valmennuksessaan kuitenkin tärkeisiin osa-alueisiin kuin itse harjoittelumääriin.

– Kyllä varmasti suurin osa joukkueista kokee harjoittelevansa erittäin kovaa ja valmentajat tykkäävät kehua harjoittelun onnistumista. En voi kuitenkaan sanoa, että olisimme harjoitelleet kovempaa kuin koskaan ennen. Jos mittarina on se, kuinka usein verenmaku tuntuu suussa, on vastaus varmasti ”ei”.

– Uskon meidän harjoitelleen viisaasti. Olemme pyrkineet paneutumaan niihin olennaisiin fyysisiin osa-alueisiin, joita tämä joukkue tarvitsee. On selvää, ettei yhdessä kesässä pystytä vaikuttamaan ihan kaikkeen, joten olemme keskittyneet muutamaan olennaiseen asiaan.

Fyysistä suorituskykyä mitataan erilaisin testein. Testituloksista on Piirosen mukaan selvästi luettavissa harjoittelun vaikutus.

– Meillä oli kolme pääasiaa, joihin halusimme vaikuttaa: kestävyysominaisuudet, keskivartalon tukilihaksiston kuntoonlaittaminen ja oman kehon liikuttaminen ja siinä tarkemmin nopeusominaisuudet.

– Kun katsotaan näihin liittyviä testituloksia, on niissä näkyvissä selvää kehitystä ja paikoittain jopa suuria harppauksia, analysoi Piironen testitulosten kertomaa.

Fysiikkavalmentamisella usein pyritään ennaltaehkäisemään loukkaantumisia. Piironen uskoo pystyvänsä auttamaan pelaajia tällä osa-alueella.

– Fysiikkaharjoittelulla on hyvinkin suuri merkitys tällä saralla. Tietenkään mitään huitomisista syntyviä murtumia emme pysty estämään, mutta etenkin lihasvammoja pystymme hyvällä harjoittelulla vähentämään.

– Lisäksi erilaisissa törmäys- ja iskutilanteissa tulevia aivotärähdysoireita pystytään ehkäisemään. Kun pelaajan kestävyysominaisuudet ja aerobinen suorituskyky ovat kunnossa, jaksaa pelaaja paremmin. Mitä vähemmän maitohappoa on lihaksissa, pysyy havainnointikyky kentällä parempana ja tilanteiden ennakoiminen helpottuu. Vastaavasti kun huonokuntoinen pelaaja luistelee ”pää sumussa” kentällä, tulee näitä törmäyksiä ja loukkantumisia helpommin, antaa Piironen esimerkkiä hyvän harjoittelun eduista.

Tampereen Ilveksen pelaajat ovat hyvässä kunnossa, kun lähdetään kauteen 2013-2014. Kuitenkin fyysiseen harjoitteluun täytyy panostaa jatkossakin.

– Lähdetään siitä, että pelaajat ovat ehdottomasti paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten edelliseen kauteen lähdettäessä. Minulla on jonkin verran taustatietoa siitä, missä muut liigajoukkueet menevät, mutta ihan siellä huipulla emme vielä ole. Kuitenkin kun jatkamme muutaman kauden ajan tätä työtä, olemme liigan kovakuntoisimpia joukkueita. Liigan keskitasolla suurinpiirtein mennään. Emme anna enää tasoitusta tälläkään osa-alueella, vakuuttaa Ilveksen fysiikkavalmentaja Petteri Piironen.