Lahdensivun kodissa Tampereella vietettiin perjantaina lämminhenkisiä syntymäpäiviä, joissa juhlinnan kohteena oli Risto Tiitola – yksi Tampereen Ilveksen perustajajäsenistä. Suuri joukko ystäviä ja sukulaisia oli saapunut juhlimaan kunnioitettavaan 100 vuoden ikään ehtinyttä Tiitolaa.
Yhdelle Ilveksen alkuvuosien merkittävimmän kiekkosuvun jäsenistä sateli onnitteluja monelta suunnalta. Yksi onnittelijoista oli Lasse Oksanen – itsekin yksi suurimmista Ilves-legendoista.
– On tietysti mahtavaa tavata 100-vuotias ihminen. Risto toimii varmasti myös hyvänä esimerkkinä jääkiekkoharrastuksen hyvyydestä, kun on pysynyt näin pitkään vireänä. Siinä on tavoitetta monelle meikäläisistä, Oksanen hymyilee.
Itsekin paljon elämänsä aikana Ilveksen eteen tehnyt Oksanen kehui Tiitolan ja muiden aikalaisten aikanaan aloittamaa työtä. Viestikapula kulkee edelleen eteenpäin.
– Ei sitä varmasti Risto ja muut osanneet silloin ajatella, minkälaisen homman tulivat aloittaneeksi. Kuten emme mekään varmasti osanneet aikanamme ajatella, kuinka paljon asiat muuttuvat ja kehittyvät. Muutos on jatkuvaa, mutta Risto ja kumppanit laittoivat aikanaan seuralle hyvät askelmerkit, joita me myöhemmin jatkoimme, ja viestikapula kulkee edelleen eteenpäin.
Lasse Oksanen ja Ilves-Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Kainulainen luovuttivat Risto Tiitolalle Ilveksen pelipaidan, jonka selkäpuolella komeili numero 100.
– Kyllä Riston kaltainen henkilö herättää ennen kaikkea suurta kunnioitusta. Ristosta ja oikeastaan koko suvusta välittyi sellainen Ilves-henki. Tiitolan suku on hyvä esimerkki siitä ilvesläisyydestä, jossa Ilves tulee mukaan elämään heti äidinmaidosta, Kainulainen totesi.
– Syvä kunnioitus Ristolle siitä pitkästä päivätyöstä, jota hän on ollut mukana tekemässä tämän urheiluseuran alkuvaiheissa. Ei sitä varmasti silloin pystynyt aavistamaan, kuinka paljon alkujaan sellainen harrastuspohjainen urheiluseuratoiminta muuttuu vuosien varrella. Nykyään tämä on tietysti liiketoimintaakin, mutta se perusasia siellä on edelleen olemassa. Tämä on ennen kaikkea urheilua – ja sitä sen pitääkin olla.
Perinteet on asia, jota vielä nykypäivänäkään ei voi ostaa. Vaikka jääkiekko on vuosien varrella muuttunut, Kainulainen muistuttaa, että perinteistä ja Risto Tiitolan kaltaisista ikoneista voi edelleen ammentaa voimaa.
– Kyllä meidän pitää kunnioittaa niitä ihmisiä ja tahoja, jotka ovat tehneet niin paljon töitä tämän seuran eteen. Historiaa ei pidä nykypäivänäkään unohtaa, vaan kyllä meidän pitää osata hakea sieltä asioita, joista voidaan edelleen ammentaa voimaa.
Neljä sukupolvea paikalla juhlimassa
Riston 100-vuotisjuhliin oli saapunut paljon sukulaisia ja ystäviä. Tiitolan sukupolvia paikalla oli neljä kappaletta. Risto Tiitolan lapsenlapsi Leena Tiitola kertoo muistaneensa vaarinsa olleen myös jääkiekkouran jälkeen aina urheilullinen. Myös yhteiset kesät ovat hyvin muistissa.
– Vaari on ollut aina hyvin urheilullinen ja harrastanut monipuolisesti liikuntaa jääkiekkouran jälkeenkin. Insinöörinä vaari on ollut aina myös hyvin tarkka ja oivaltava keksijä. Oikein ihana vaari.
– Vietettiin kesiä aina Kangasalla kesäpaikassa, jonka vaari on nyt siirtänyt minulle ja siskolleni. Toivotaan, että vaari taas kesällä jaksaisi tulla sinne Tuulentupaan nauttimaan kesästä ja siitä paikasta, Leena Tiitola hymyilee.
Akseli Mikkonen oli paikalla vielä nuoremmasta sukupolvesta. 17-vuotias nuorukainen tuntee syvää kunnioitusta 100-vuotiasta isovaariaan kohtaan.
– Urheilijana en tietenkään ole vaaria nähnyt, mutta isovaari on ollut aina sellainen, jonka luokse on voinut mennä kuuntelemaan juttuja. Vaari on kertonut aina paljon tarinoita. Kyllä sitä itse on aina katsonut vaaria kunnioittaen ylöspäin, Akseli kertoo isovaaristaan.
Ennen Suomen itsenäistymistä syntyneellä Risto Tiitolalla on ollut paljon annettavaa myös nuoremmalle sukupolvelle.
– Harva nuorempi ihminen on enää nykyään törmännyt sellaiseen henkilöön, joka on syntynyt ennen Suomen itsenäistymistä. Vaari on kuitenkin ollut mukana taistelemassa Suomelle itsenäisyyttä, jota moni pitää nykyään itsestäänselvänä, Leena muistuttaa.
Ilves oli yksi juhlapäivän yleisimmistä puheenaiheista. Tuntui kuin lähes jokaisella paikallaolijalla olisi ollut jonkinlainen suhde seuraan. Risto Tiitolan tytär Pirjo Maukonen (o.s. Tiitola) kertoi tarinaa Ilveksen perustamisvuodelta.
– Ilveshän sai alkunsa siitä, kun nämä pojat alkoivat aikanaan pelata Koulukadun kentällä TaPan joukoissa jääpalloa. Sitten kävi niin, että poikia alkoi kiinnostaa jääkiekko ja he kysyivät Niilo Tammisalolta, että koska perustetaan jääkiekkojoukkue. Niilo, joka oli naimisissa isän siskon kanssa, vastasi, että sehän perustetaan nyt!
– Meillä on jossain vielä tallessa isän pikkuveljen Timo Tiitolan tekemä kankaanpainantaleimasin, jolla on tehty Ilveksen ensimmäinen kuva.
Ilves on kulkenut aina vahvasti niin Riston kuin koko Tiitolan suvun mukana. Pirjo-tytär tiivistää asian tavalla, joka ei jätä asiaa millään tapaa epäselväksi.
– Sehän on meidän suvun joukkue – eihän meistä kukaan voi olla mitään muuta kuin ilves.