Hyökkääjä Eero Savilahti sai viime viikolla avattua maalihanansa tämän kauden osalta. Keskushyökkääjän tontille palannut Ilves-kasvatti on kauden edetessä hilannut kovalla työllä rooliaan pikku hiljaa ylöspäin.
Viime pelit ovat olleet Ilvekselle vaikeita. Loistavasti kauden aloittanut joukkue on onnistunut raapimaan viidestä edellisestä pelistä vain kaksi pistettä. Eero Savilahti luottaa kuitenkin joukkueensa tekemiseen ja jättää paniikkinappuloiden painelut muille.
– Totta kai se vähän vaikeuttaa hommaa kun tulee tappioita. Mutta me ollaan kuitenkin pelattu pääsääntöisesti hyvin ja itse hölmöilty pisteemme pois. Minun mielestä meidän ei kannata ruveta muuttamaan oikein mitään muuta kuin pyrkiä pelaamaan se koko 60 minuuttia joka pelissä. Toimivaa ei kannata lähteä muuttamaan, mutta meidän pitää pystyä tekemään koko ajan niitä asioita jotka toimii, Eero linjaa.
Alkukaudesta Ilves pelasi joukkueena ja yksilötasolla erittäin virheettömästi. Viime peleissä vastustajat ovat päässeet rokottamaan paikoin karkeistakin virheistä.
– Se laiska pelaaminen on vain kulminoitunut yksittäisiin virheisiin. Jos pelaa vähän löysästi, niin virheitä tulee. Kun yksi tekee virheen niin toinen lähtee paikkaamaan sitä ja siitä se pakka äkkiä menee leväälleen.
Viikonloppuna on edessä jälleen kaksi peliä ja Ilves pyrkii pääsemään löysyydestä ja turhista virheistä eroon. Eero näkee sen lähtevän jokaisesta yksilöstä itsestään.
– Sehän on kaikista ihan itsestään kiinni. Jokainen tekee sen oman hommansa sataprosenttisesti ja tuo oman osaamisensa mukaan. Meillä kaikilla on tässä joukkueessa rooli ja meidän kaikkien pitää tuoda se kentälle, että pärjätään, hyökkääjä painottaa.
Ilves on kärsinyt ilkeistä loukkaantumisista ja sivussa on tärkeitä pelaajia. Hyökkäyspäässä kokoonpanot ovat eläneet pelistä toiseen.
– Kentällä se vaikuttaa varsinkin siihen, että ketjut menee uusiksi. Ei välttämättä ole oltu kertaakaan oltu edes harjoituksissa kentällä, kun lähdetään pelaamaan ja se vaikeuttaa tietysti hieman pelaamista.
– Esimerkiksi HPK-pelissä oli sellainen tilanne, että ei oltu kertaakaan pelattu yhdessä. Oltiin vielä aamutreeneissäkin eri ketjuissa ja vasta ennen peliä ilmoitettiin, että ketju vaihtuu. Mutta sitä vartenhan meillä on pelisysteemi, että se tukee sitä että kaikki pystyy pelaamaan kaikkien kanssa. Mutta mitä enemmän pystyy pelaamaan samojen pelaajien kanssa, sitä enemmän pystyy sopimaan kaikkia pieniä asioita.
Sivussa on esimerkiksi koko neljän pelaajan muodostama kapteenisto. Johtavien pelaajien puuttuminen peleistä ei ole Savilahden mukaan kuitenkaan vaikuttanut joukkueen ilmapiiriin.
– Kopin sisällä se ei ole mielestäni vaikuttanut. Onhan ne jätkät kuitenkin siellä ja ilmapiiri on pysynyt koko ajan hyvänä. Eihän tässä kukaan ole kuitenkaan kokonaan pois mennyt, Eero muistuttaa.
Paluu sentteriksi
Eero Savilahdelle kausi on ollut henkilökohtaisestikin mielenkiintoinen ja haasteellinen. Muutaman laitahyökkääjänä vietetyn kauden jälkeen Savilahti on palannut nyt A-nuorista tutulle keskushyökkääjän paikalle.
– Karppisen Sami teki minusta A-nuorissa sentterin ja Liigassa palasin sitten laituriksi. Sanotaan näin, että olen tykännyt olla sentterinä. Se jotenkin luonnistuu itseltä ja siinä on helppo pelata, kun pystyy itse viemään sitä peliä vähän enemmän kuin laidassa.
Keskushyökkääjän paikalla varsinkin vastuu puolustussuuntaan on paljon kovempi kuin laiturin tontilla.
– Laiturilla on puolustussuuntaan se yksi tehtävä, mutta sentterinä pelatessa vastuu ja puolustustehtävät kasvavat, kun yrittää pysyä vastustajien nopeiden jätkien mukana. Alkuun siinä oli itsellä vähän vaikeuksia katsoa missä paikassa pitää olla, kun oli tottunut pelaamaan laiturina, mutta nyt se on helpottanut jo aika paljon, Eero summaa alkukauden kokemuksiaan.
Vaikka pelit sentterin paikalla ovat kulkeneet hyvin, kehityskohtiakin löytyy. Yksi tärkeimmistä niistä on aloittaminen.
– Aloituksia pitäisi pystyä ottamaan paremmin omille. Välillä nekin ovat menneet ihan hyvin, mutta välillä tulee pelejä joissa tuntuu, että ei saa voitettua yhtään aloitusta. Aloituksista saa kuitenkin kiekon heti omalle joukkueelle ja siitä on iso etu.
Muitakin kehityskohtia löytyy, sillä sentterinä pelaaminen A-nuorissa ja Liigassa ovat aika kaukana toisistaan.
– Meillä pakit tuovat peliä aika paljon ylöspäin ja sitten pitäisi itse pystyä hakemaan paremmin pieniin väleihin ja luottaa siihen, että pakki syöttää. Siinä pitää vaan luottaa siihen, että se pakki syöttää, eikä ajatella, ettei se tuonne pysty syöttämään.
– Niitä pitää ainakin kehittää ja koko ajanhan tässä kehitytään, jos saa enemmän pelata keskellä. On tämä kuitenkin ihan erilaista pelata täällä sentterinä kuin A:ssa oli. Täällä on kuitenkin niin paljon vahvemmat jätkät vastassa ja kulmapainissa. Siellä joutuu oikeasti käyttämään aika paljon ruutia jos sieltä aikoo tulla voittajana pois.
Katsomoon näyttäisi, että sitä ruutia on myös tullut lisää. Savilahti poistuu nykyään entistä useammin voittajana kaksinkamppailuista.
– Kai sitä sitten vähän on tullut. Paino on ainakin noussut ja rasvat ei niinkään, että kai se voimana on tullut.
Hyökkääjä on ehtinyt olla kauden aikana useammassakin maalineduspainissa mukana ja näyttänyt kentällä entistä äijämäisemmältä.
– Tilanteet tulevat kentällä kuitenkin aika nopeasti. Tietysti jos meidän päädyssä joku tulee huitomaan ”Hanskia” (Hannu Toivonen) tai ”Henkkaa” (Henri Kiviaho), niin ei kyllä minun aikana tule. Hyökkäyspäässä välillä rapatessa roiskuu ja jollain voi siellä hihat palaa, mutta sitten katsotaan mitä seuraavaksi tapahtuu.
Tähän mennässä hihat ovat palaneet lähinnä vastustajilta ja silloinhan se on vain hyvä asia?
– Se on nimenomaan näin, Eero virnistää.
Patoutumat purkautuivat
Pelkkää painimista Savilahden pelaaminen ei tällä kaudella kuitenkaan ole ollut. Hyökkääjä on vahva myös kiekollisena ja viime peleissä on alkanut tulla tulosta myös maalien muodossa. Maalitili aukesi kauden yhdennessätoista ottelussa Hämeenlinnassa ja Savilahden kasvoille ilmestyneen helpotuksen pystyi lukemaan kauas.
– Kyllä se helpotti todella paljon. Pääkopalle se oli iso juttu ja heti huomasi, että seuraavaan peliin pääsi lähtemään paljon rennommin. Ei siihen maaliin onneksi nyt niin kauaa mennyt, enkä minä sitä sillain ollut ajatellut, mutta kun se tuli niin huomasi kyllä, että oli se ehkä vähän patoutunut tuonne päähän, Eero hymyilee.
Maaliputki sai jatkoa heti seuraavassa pelissä, kun Savilahti pelasi vahvasti maalin edessä ylivoimalla ja Joonas Vihkon laukaus kimposi Eeron luistimesta maaliin. Muuten Savilahtea ei ylivoimalla juuri ole nähty, mutta hyökkääjä vaatii itseltään lisää tehoja.
– Ylivoima on tietenkin yksi asia. Koen itseni kuitenkin aika isoksi jätkäksi ja tykkään seistä maalin edessä kun viivasta tulee vetoja. Pitäisi mennä enemmän kohti maalia ja itsekin pitäisi ampua enemmän. Koitan ehkä vähän liikaa katsella, pääsisikö joku laittamaan kiekon tyhjiin. Pitäisi enemmän iskostaa itselle, että vetämällä se kannattaa.
SaiPa-pelissä syntyneen maalin jälkeen kotiyleisö lauloi rytmikkäästi Ilves-kasvatin nimeä katsomossa.
– Kyllä minä sen kuulin ja se on hieno tunne. Ikuisesti on palanut mieleen se, kun aikanaan tein ensimmäisen liigamaalin ja koko pääty huusi meikäläisen nimeä. Kyllä se on vaan hieno fiilis, positiivinen hyökkääjä fiilistelee.
Savilahti on kasvattanut myös komean parran, joka maaleista huolimatta säilyy kasvoilla.
– ”Vällyllä” (Tommi Välimaa) ja ”Maralla” (Martti Järventie) oli viime kaudella maaliparrat, mutta itselläni tämä on vain tällainen laiskuusparta, Eero naureskelee.
Lauantain KooKoo-peliin Ilves saa kunnon tuen kannattajiltaan, sillä matkaan on lähdössä ainakin noin 250 ilvesläistä.
– Kuulin kanssa, että sinne on lähdössä paljon porukkaa. Itse sitä ajattelee ensimmäisenä, että onpa hienoa kun kannattajat jaksavat lähteä noin kauas meidän takia. Siellä kun huudetaan KooKoo katsomossa nurin ja me hoidetaan se sitten kentällä, niin eiköhän siitä saada mukava kotimatka.
Ennen lauantain karnevaaleja Kouvolassa huomenna on kuitenkin vastassa Espoon Blues. Savilahti uskoo, että kaukalossa nähdään sisuuntunut Ilves.
– Uskon, että kentällä nähdään aika vihainen Ilves. Meillä on kuitenkin hampaankolossa omasta suorittamisesta ja varmasti on parantamisen halua. Viikonloppuna vastassa on sellaisia joukkueita, joiden kanssa painitaan samoista paikoista, joten luvassa on varmaan aika taisteluita.