Kotikentät
1931-1932 Visan rata, Näsijärven Naistenlahden jää, Lapinniemi, Tampere
Ilves kohtasi historiansa ensimmäisessä jääkiekko-ottelussa sunnuntaina 24.1.1932 kello 10.30 Visan radalla Tampereen Palloilijat. TaPa voitti harjoitusottelun 1-2. Ilves kohtasi samalla pelipaikalla TaPan myös SM-cupin välierässä 6.2.1932. TaPa voitti tuonkin ottelun lukemin 1-2. Otteluliput SM-cupin otteluun maksoivat viisi markkaa ja koululaisille kolme markkaa.
1932-1933 ei kotikenttää
Seuran toisen toimintakauden ainoa SM-cupin ottelu, välierä HSK:ta vastaan (12.2.1933) pelattiin Helsingissä. Ilves harjoitteli Tampereella mm. Nalkalan kentällä, mutta varsinaista kotikenttää sillä ei ollut.
1933-1934 Palomäen uimalan jääkiekkorata, Pyhäjärven ranta, Tampere
Ilves sai ensimmäisen oman kotikentän joulukuussa 1933 Pyhäjärven rannalle. Palomäen uimalan radan käyttö jäi kuitenkin lyhyeksi. Kentän alimittaisuus (25 x 50 m) ja järvenjään railot koituivat ongelmiksi. Railoja paikattiin vedellä vielä pari tuntia ennen otteluiden alkuakin. Oma kenttä oli kuitenkin ensimmäinen askel toiminnan kehittämiseksi.
1934-1939 Koulukadun ja Mariankadun eteläpään väliset tenniskentät, Tampere
Pyhäjärven rannasta Ilves siirtyi joulukuussa 1934 Koulukadun ja Mariankadun väliin tenniskenttien päälle rakennetulle kentälle, joka oli täysikokoinen. Suomen tasolla tämä arvioitiin jopa sen ajan edistyksellisimmäksi jääkiekkokentäksi.
Kentän ylläpito vaati runsaasti talkootyötä, jota tehtiin jopa kello 2-3:een asti yöllä. Kalustoon kuuluivat sähkövalaisimet ja 25 metriä vesiletkua, jota lämmitettiin kovilla pakkasilla saunassa.
1939-1940 talvisota keskeytti Suomen jääkiekkotoiminnan
1940-1945 Eteläpuiston jääkiekkorata, Tampere
Eteläpuiston jääkiekkorata valmistui tammikuussa 1941. Radan matalat laidat kuitenkin aiheuttivat pelaajille ja katsojille vaaratilanteita. Alkuun kentällä ei ollut lainkaan rakennettuja katsomoita. Myöhemmin rakennetut katsomot jäivät nekin nopeasti yleisölle liian pieniksi.
1945-1965 Koulukatu, Tampere
14.12.1945 avatulle Koulukadun kentälle rakennettiin täysikorkea kaukalo ja aluksi 4 500 henkeä vetäneet betoni- ja puurakenteiset katsomotilat. Ilves voitti 17.1.1946 kentän ensimmäisessä SM-sarjan ottelussaan Tampereen Palloilijat lukemin 12-2.
21.11.1956 Koulukadulle avattiin Suomen ensimmäinen tekojää, joka pidensi kautta. Parhaimmillaan tekojää avattiin jo lokakuun puolivälissä ja suljettiin huhtikuussa. Jäädytyksen kylmyystilan saavuttamiseksi saatiin apua Koulukadun kentän vieressä sijainneelta panimolta, Pyynikki Oy:ltä.
Koulukadun kenttä toimi Ilveksen kotikenttänä aina 19.1.1965 pelattuun SM-sarjan HIFK-otteluun (3-6-tappio) asti, jolloin paikalla oli 2 057 katsojaa.
Ilveksen korkein katsojakeskiarvo SM-sarjan perussarjassa Koulukadulla oli juuri ennen Hakametsään siirtymistä – kaudella 1964-1965 (2 710 katsojaa per ottelu). Pienin katsojakeskiarvo oli kaudella 1954-1955, kun seura pelasi historian ainoan kerran toiseksi ylimmällä sarjatasolla (silloinen Suomen sarja). Katsojakeskiarvo oli tällöin tiettävästi muutama sata katsojaa.
1965-2021 Tampereen jäähalli, Hakametsä, Tampere
Ilves pelasi ensimmäiset sisähallin kotiottelunsa Tampereen jäähallissa, Hakametsässä. Vuonna 1965 valmistunut Hakametsä on Suomen ensimmäinen jäähalli.
1960-luvun alussa Tampereella nousi voimakas ”Jäähalli Tamperelle” -kansalaisliike. Koulukadun tekojääradan olot eivät tyydyttäneet niin seuroja kuin katsojiakaan. Lopullisen sysäyksen jäähallin rakentamiselle antoi Suomelle myönnetyt vuoden 1965 jääkiekon MM-kisat. Koska Helsingin hallihanke ei edistynyt, ryhdyttiin Tampereella tuumasta toimeen.
Jäähalli päätettiin rakentaa autoliikenneyhteyksiltään Koulukatua parempaan Hakametsään. Hallin suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen ja valaistussuunnitelmat teki maajoukkuekiekkoilija ja insinööri Kalle Havulinna. Jäähallin rakentaminen maksoi nykyvaluutassa noin 1,2 miljoonaa euroa. Sinne mahtui valmistumishetkellä 10 200 katsojaa. Vain hallin itäinen sivu oli istumakatsomoa (1 573 paikkaa). Käytävältä johti katsomoon 16 aukkoa. Kenttä rakennettiin noin kolme metriä maan pinnan alapuolelle.
Hakametsä avattiin 29.1.1965 ottelulla Tampere – muu Suomi, joka päättyi lukemiin 4-4. Hakametsän avausmaalin iski muun Suomen Matti Harju ajassa 0.40. Hakametsän ensimmäisessä SM-sarjan ottelussa kaksi päivää myöhemmin Ilves voitti Tapparan 9 429 katsojan edessä 5-3. Siinä ottelussa avausmaalista vastasi Ilveksen Reijo Hakanen ajassa 0.22.
Hallin suurimmat remontit on tehty vuosina 1981, 1990, 2001 ja 2002. Viimeisinä liigavuosina Hakametsään mahtui 7 300 katsojaa. Näistä istumapaikkoja oli 5 629, aitiopaikkoja 312 ja seisomapaikkoja 1 359. Merkittäviä uudistuksia ovat olleet videotaulu, läntisen sivun parvikatsomo, aitioiden lisääminen ja katsomoiden laajentaminen lähemmäksi kaukaloa.
Ilves päätti liigaottelunsa Hakametsässä 26.11.2021 TPS:ää vastaan. Vaikka Ilves kärsi ottelussa 2-5-tappion, ei se estänyt upeita jäähyväisiä. Hallin kaikki katsojat taputtivat seisten rytmissä viimeiset peliminuutit. Pelinjälkeisessä juhlallisuudessa Ilveksen vuoden 1985 joukkue oli jäällä liigajoukkueen kanssa. Hakametsän valot Ilveksen osalta sammutti seremoniallisesti vuoden 1985 kapteeni Matti Kaario.
Liigakäyttönsä jälkeen Hakametsän jäähallista ja sen ympäristöstä muokataan Hakametsä Sport Campus, joka palvelee monien eri urheilulajien tarpeita. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuonna 2023. Koko alueen pitäisi valmistua vuosina 2030–2032, mutta ensimmäisten tilojen on tarkoitus olla käytössä 2026–2027.
Hakametsän jäähalli säilyy jääpelikäytössä, mutta sen kapasiteetti pienenee 3 000 katsojan tienoille.
2021- Nokia Arena, Kansi, Tampere
Ilves ja Tappara siirtyivät joulukuussa 2021 pelaamaan uuteen Nokia Arenaan, jonne mahtui ensimmäisellä liigakaudella 13 000 ja myöhemmin 12 700 katsojaa.
Avausottelussa 3.12.2021 vierasjoukkueena pelannut Ilves murskasi Tapparan lukemin 6-3. Areenan ensimmäiset kolme maalia teki sensaatiomaisesti Ilves-hyökkääjä Antti Saarela. Avausmaali syntyi ajassa 4.37.
Nokia Arena rakennettiin Tampereen ydinkeskustaan junaradan yläpuolelle, rautatieaseman eteläpuolelle. Areenan synnyttämä uusi kaupunginosa nimettiin Kanneksi.
Areenassa on 52 aitiota, kuusi pukuhuonetta ja optio kahdelle lisäpukuhuoneelle. Areenan on suunnitellut vuonna 2010 maineikas puolalainen suunnittelukonsultti Daniel Libeskind.
Kumppaniverkostosta areenalla toimivat hotellioperaattori Lapland Hotels, ravintolatoimija NoHo Partners, Veikkauksen kasino ja Lippu.fi.
Areena on osa isompaa kokonaisuutta, johon kuuluu myös 1 000 uutta asuntoa, toimistotiloja, 273 hotellihuonetta, ravintolatiloja ja Suomen toinen kasino. Ilves ja Tappara saivat myös omat VIP-, toimisto- ja kannattajatuotemyyntitilansa.
Areenahankkeen toteutuminen varmistui alkuvuodesta 2018, kun lopullinen rakentamispäätös valmistui. Kannen rakentaminen alkoi jo ennen lopullista rakennuspäätöstä, sillä koepaalutuksia tehtiin jo loppuvuonna 2017. Koko kansiprojekti valmistuu vuonna 2024.
Koko rakennusprojektin kustannusarvio vuoden 2020 arvion mukaan oli noin 500 miljoonaa euroa, mistä areenan ja harjoitushallin osuus noin 124 miljoonaa euroa. Monitoimiareenan kokonaislaajuus on 50 000 neliömetriä ja muiden rakennusten osuus 60 000 neliömetriä.
Areena toimi Suomen jääkiekon MM-kisojen pääareenana toukokuussa 2022, jolloin Suomi voitti MM-kultaa. MM-kisahuuma jatkuu Nokia Arenalla keväällä 2023, kun se on jälleen kisojen pääareena – tällä kertaa yhdessä Latvian kanssa järjestettävissä MM-kisoissa.