|
Jo pitkään Ilvestä edustanut Eero Savilahti ei ole aina ollut ikäluokkansa terävintä kärkeä, vaan joutunut ajoittain hakemaan vauhtia alempaa. Tällä kaudella hän pelaa Ilveksen A-nuorissa numerolla 42.
– 7-vuotiaana vaihdoin Ilvekseen isoveljeni perässä ja siitä asti olen täällä viihtynyt. Kaudella 2007-08 en mahtunut B-junioreihin, joten pelasin B2-joukkueessa puolitoista kautta, ennen kuin Jarmo Jamalainen pyysi minut mukaan B-junioreihin. Kauden lopulla pelasin vielä B2-joukkueessa pudotuspelit, ja voitimme silloin mestaruuden.
– Kaudella 2009-10 pelasin sitten täyden kauden B:ssä ja pääsin (Tomi) Wileniuksen kanssa samaan ketjuun ja paukutin ihan hyvät tehotkin (26. 16+17=33).
– Viime kausi oli itselleni ensimmäinen A-nuorissa, ja vaikea siksi, että vastuu jäi vähäiseksi peliajan ollessa 12 minuutin paikkeilla peliä kohden.
Kohtuullisen isokokoinen (185 cm / 80 kg) peluri on ottanut tällä kaudella isoja harppauksia ja onnistumisia ja vastuuta on tullut lisää. Tämän kauden 17 ottelua A-nuorissa ovat tuoneet jo tehot 7+11=18.
– Kun puhuin uuden valmennuksen kanssa roolistani joukkueessa, minulle lupailtiin isoa ruutua, ja olen parhaani mukaan pyrkinyt vastaamaan huutoon. Nyt on varattu isot saappaat, ja kai voidaan sanoa, että olen ihan hyvin pärjännyt.
– Saan vastuuta ykkösketjussa ja ylivoimassa, jossa pelaan usein laukojana viivassa.
– Joukkueena olemme pelanneet jopa yllättävän hyvin siihen nähden, että meillä on todella nuori ja kokematon joukkue. Välillä kokemattomuus näkyy siinä, että odottelemme vähän liikaa, että valmennus potkii miehin vauhtia.
Koko uransa ajan laidalla pelannut Savilahti on löytänyt täksi kaudeksi uuden pelipaikan, ja rintaan on ommeltu C-kirjain.
– A-nuorten päävalmentaja Sami Karppinen päätti tehdä minusta keskushyökkääjän. Liikkeeni sopii paremmin keskellä kuin laidalla pelaamiseen. Olen ikään kuin vaihtanut rooleja Tomi Wileniuksen kanssa.
– Suurimmat vahvuuteni ovat peliälyssä ja hyvissä käsissä. Eniten kehitettävää on jaloissa, joiden eteen tehtiin koko kesä hommia. Voimaa niissä kyllä on, mutta ei niinkään nopeutta.
– Kapteenina toimin nyt ensimmäistä kertaa urallani. Aiemmin B:ssä olin varakapteeni. Kapteenina pyrin itse näyttämään esimerkkiä ja puuttua, jos jotain ollaan tekemässä sovitunvastaisesti.
A-nuorten valmennus on vaativa, mutta se kuuluu pelin henkeen.
– Vaatimustaso meillä on todella kova, mutta niin sen pitää ollakin, jotta kehittyisimme. Ääntä löytyy sekä Karppiselta että (Vesa) Viitakoskelta.
– Viime kauteen nähden pelaamme paljon rohkeammin ja pidämme enemmän kiekkoa. Karppinen on kiinnittänyt paljon huomiota syöttöjen laatuun, jotta saisimme omaa peliämme kehitettyä.
– Viitakoski peluuttaa meitä hyökkääjiä ja tietää, mistä puhuu. Sen lisäksi hän osaa näyttää itse mallia etenkin laitureiden pelaamiseen.
Kesällä 19 vuotta täyttänyt Savilahti valmistui rakennusalan opinnoista ja tekee nyt ajoittain alan töitä setänsä yrityksessä Ivas Oy:ssä. Jääkiekossa tavoitteet ovat korkealla jatkon suhteen.
– Pelaamisen ehdoilla käyn siellä muutamana päivänä viikossa auttamassa. Mitään haittaa pelaamiselle tai harjoittelemiselle siitä ei ole.
– Ensi kaudella mahtuisin yli-ikäisenä A-nuoriin, mutta tavoitteet ovat ylempänä. En halua jäädä paikoilleen junnaamaan, vaan haluan mukaan miesten peleihin.
– Näytönpaikkaa liigassa toivon jo tällä kaudella. Itse asiassa se oli jo lähellä, kun olin joukkueen mukana lähdössä Lappeenrantaan, mutta Kai Kantola pääsi pelikuntoon ihan viime hetkillä ja debyytti jäi vielä tekemättä.
Ilveksen A-nuorten otteita voi käydä katsomassa marraskuussa Hakametsässä peräti kuusi kertaa. 5.11. vastassa on KalPa, 17.11. paikallispelissä Tappara, 19.11. Lukko, 25.11. Jyp, 26.11. SaiPa ja vielä 27.11. Kiekko-Vantaa.