Ilves voitti kultaa Hakametsän jäähallin ensimmäisellä kokonaisella SM-sarjakaudella.

Joukkueesta lähtivät Juha Lahtinen, Tauno Niemi, Erkan Nasib, Pekka Ahlfors ja Olli Wirzenius. Tilalle tulivat Erkki Harju, Pekka Leimu, Jorma Kallio ja Timo Hirsimäki.

Alkulohkossa Ilves ja TPS etenivät sarjassa pitkään tasatahtia. Lohkon ykkönen ratkaistiin joukkueiden välisessä ottelussa toiseksi viimeisellä pelikierroksella. 12.12.1965 Ilves voitti Turussa 6–2 ja vei lohkon nimiinsä. Ilves pelasi alkulohkossa kaksi tasapeliä, mutta voitti muut lohko-ottelut.

SM-sarjan loppusarjasta ei tullut yhtä tiukkaa kuin alkusarjasta. Kakkoseksi sijoittunut Rauman Lukko voitti Ilveksen kotonaan 27.1.1966, mutta jäi lopulta auttamatta Ilveksen kelkasta. Mestaruus varmistui jo toiseksi viimeisellä kierroksella Lahden tekojääradalla, kun Ilves kaatoi Lahden Reippaan 6–1. Viimeisellä kierroksella Ilves kärsi Turussa kauden toisen tappionsa.

Juniorimylly oli jauhanut Ilvekselle todellisen tähtiketjun, joka koostui nimistä Jorma Peltonen–Lasse Oksanen–Reijo Hakanen. Jorma Peltonen rikkoi Aarne Honkavaaran 20 vuotta vanhan seuran maaliennätyksen: uusi ennätys oli 28 osumaa.

2.2.1966 joukkueen huippupuolustaja Jarmo Wasama menehtyi auto-onnettomuudessa. Ilves jäädytti 6.2.1966 pelatussa Ilves–RU-38-ottelussa Wasaman käyttämän pelipaidan numero 2. Kukaan ei enää koskaan pelaa Ilves-paidassa numerolla 2.