|
23-vuotiaat kanadalaishyökkääjät Dale Mitchell ja Brett Parnham antavat näyttöjä Ilvekselle viikon mittaisella koejaksolla.
Ilves on harjoitellut Lempäälän jäähallissa maanantaista alkaen kahdesti päivässä. Perjantaihin asti kestävällä harjoitusjaksolla on mukana kaksi mielenkiintoista testipelaajaa Kanadasta. Kovalla asenteella harjoituksissa painavat Dale Mitchell ja Brett Parnham.
Näistä kahdesta pelaajasta selvästi ruumiinrakenteeltaan rotevampi on Dale (175cm/93kg), jonka rannelaukaus erottui edukseen heti ensinäkemältä jäällä. Mitchellillä on takanaan hieno junioriura, joka huipentui OHL:n mestaruuteen kaudella 2008/09 ja Memorial Cupin voittoon samana vuonna. Lisäkruununa juniorivuosilta miehellä on myös kolmannen kierroksen NHL-varaus.
Junioriuran jälkeen Mitchell pelasi mukiinmenevän tulokaskauden AHL:ssä, mutta viime kausi oli vaikea ja mies vietti sen pääasiassa ECHL:ssa.
– Loukkasin polveni pahasti syksyllä ja pääsin aloittamaan kauteni vasta marraskuussa. Menetin paikkani erittäin vahvassa joukkueessa ja minun oli parempi pelata sopimukseni loppuun ECHL:ssa.
Junioriurallaan Mitchell teki tuhojaan hyökkäyspäässä kaudesta toiseen. 293 pelissä syntyi muhkeat 136 maalia ja 294 tehopistettä. Aikuisten sarjoissa tahti on ollut huomattavasti rauhallisempaa.
– AHL:ssa minusta tehtiin karvaava nelosketjun laituri, vaikka koko junioriurani olen pelannut vauhtilaiturina ja tehnyt maaleja ja pisteitä. Koen olevani selvästi parempi hyökkäävässä roolissa, mutta pari viime kautta on varmasti monipuolistanut minua pelaajana.
Kutsu Ilvekseen koeajalle oli mieluinen uutinen Mitchellille. Nyt hänellä on jälleen tilaisuus saada uransa raiteilleen.
– Kauteni päättyi jo kuukausi sitten ja olin jo lomailemassa, mutta kun kuulin tästä tilaisuudesta aloin heti harjoitella pystyäkseni antamaan mahdollisimman hyvät näytöt osaamisestani täällä. Vielä kun Brettkin on täällä, niin oikein mukavaa. Olemme pelanneet kolme kautta yhdessä ja hän on hyvä ystäväni.
Vaikeuksien kautta voittoon?
|
Brett Parnham nousi suuren yleisön tietoisuuteen kaudella 2008/09 iskettyään huikeat 50 osumaa OHL:n runkosarjassa. Vastaavaan on yltänyt vain kourallinen pelaajia 2000-luvulla. Saavutuksen arvoa nostaa se, että Parnham pelasi heikossa joukkueessa kantaen kovaa vastuuta joukkueen kapteenina.
– Odotukset nousivat varmasti minua kohtaan sen jälkeen, mutta osoitin silloin osaavani pelata ja uskon edelleen olevani hyvä maalintekijä.
Hyvän junioriuran jälkeen Parnham jäi monien yllätykseksi ilman NHL-varausta ja jo juniori-iässä vaivanneet loukkantumiset palasivat miehen riesaksi. Miehen ura veikin ECHL:aan ja sieltä Venäjän kakkossarjaan VHL:aan.
– Olen kärsinyt loukkaantumisista varmasti tarpeeksi. Viime kausi Venäjälläkin tuhoutui aivokalvontulehdukseen. Nyt minulla on oma kuntovalmentaja ja koen olevani erittäin hyvässä kunnossa ja sataprosenttisen terve.
Monelle Pohjois-Amerikkalaiselle keskushyökkääjälle siirtyminen Euroopan leveämpiin kaukaloihin on tuottanut ongelmia, mutta Brett ei usko sen olevan ongelma.
– Koen itseni keskushyökkääjäksi ja olen siinä parhaimmillani. Olen hyvä aloittamaan ja näen kentän hyvin.
Ystävänsä Dalen kanssa Brettin ura on kulkenut siinä mielessä samoja polkuja, että juniorisarjoissa pistelingoksi profiloitunut pelaaja on asetettu puolustavampaan rooliin.
– Olen oppinut pelaamaan kahteen suuntaan paremmin viime kausien ansiosta, mutta nyt haluaisin saada offensiivisen roolin, sillä siinä olen parhaimmillani.