NHL-uransa elävän suomalaislegendan Teemu Selänteen rinnalla aloittanut Niko Dimitrakos ei aavistanut pelatessaan vuonna 2003 Hakametsässä jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa USA:n tähtipaidassa palaavansa samaan paikkaan 11 vuotta myöhemmin pelaamaan Ilveksen väreissä.
Vaikka vuoden 2003 MM-kisoissa ei menestystä Yhdysvalloille tullut, niin Dimitrakosilla on hyviä muistoja kisoista.
– Tuntuu kuin se kaikki olisi tapahtunut ihan hetki sitten. On upea tunne palata tänne ja tunnistaa vielä samoja alueita, kahviloita ja ravintoloita kuin 11 vuotta sitten. Pelit silloin menivät aika heikosti, kun hävisimme kaikki kolme alkusarjan otteluamme ja jouduimme karsintasarjaan, jonka hoidimme puhtaasti kolmella voitolla. Meillä oli kuitenkin joukkueen kesken mukavaa täällä. Oli suuri kunnia kantaa maajoukkuepaitaa ja edustaa omaa maatani, muistelee Dimitrakos.
Dimitrakosilla on myös Kreikan kansalaisuus, mikä ei jääkiekkomaailmassa ole kovin yleistä.
– Isäni on kotoisin Kreikasta, Samoksen saarelta ja äitini on italialainen. Siksi minulla on Kreikan passi. Itse olen kuitenkin syntynyt Bostonissa ja olen täysin Amerikkalainen, taustoittaa Dimitrakos.
Pitkällä urallaan Dimitrakos on ehtinyt pelata myös monessa eurooppalaisessa liigassa kuten Elitserienissä, DEL-liigassa ja KHL:ssä.
– Kaikilla näillä sarjoilla on omat ominaispiirteensä. Aina kun vaihtaa joukkuetta ja sarjaa, pitää vain pystyä sopeutumaan ja muuntamaan omaa peliään, että on eniten hyödyksi joukkueelle. Täällä Suomessa on erittäin luistelupainotteinen liiga, jossa pelataan kovaa. KHL on myös luisteluliiga, mutta siellä on erityisen paljon yksilötaitoa ja peleissä 1vs1-tilanteita. Ruotsissa peli on taktisempaa ja siellä peli perustuu kiekonhallintaan kuten täällä Suomessakin. Pohjois-Amerikassa peli on todella fyysistä, ja nopeaa ja pelaajat ovat hyviä. Siellä pelataan paljon Dump and Chase -tyylistä jääkiekkoa, jota ei Euroopassa pelata.
Teemu Selänteen rinnalla
Niko Dimitrakos on peanut urallaan 158 runkosarjan ottelua ja 20 pudotuspeliottelua NHL:ssä.
– Pudotuspeleissä pelaaminen ja joukkueen kanssa niihin pääseminen oli iso asia. Ensimmäisessä koskaan pelaamassani pudotuspelissä tein ottelun ainoan maalin jatkoajalla Philadelphiaa vastaan. NHL:ssa sain pelata loistavien pelaajien kuten Peter Forsbergin ja Vincent Damphoussen kanssa. Kun minut nostettiin farmista ensimmäiseen peliini, sain rinnalleni todellisen legendan Teemu Selänteen, joka on loistava maalintekijä.
Teemu Selänne on edelleen loistavassa kunnossa 43-vuotiaana kuten talvella Sotrshin olympiakisoissakin nähtiin.
– Teemu on erityinen pelaaja. Hän pitää erittäin hyvää huolta kunnostaan ja hänestä näkee, että hän nauttii yhä pelaamisesta 43-vuotiaana. Teemu oli loistava Sotshin olympiajäillä, kehuu Niko.
– Nyt 34-vuotiaana ajattelen, että itselläni on vielä muutamia pelivuosia jäljellä. Jos pystyisin edes lähelle 40 ikävuotta pelaamaan, niin olisin onnellinen.
Dimitrakos on uransa aikana vaihtanut aika usein seuraa- Siihen on syynsä.
– Olen tarttunut minulle tarjottuihin mahdollisuuksiin. Tietenkin rahakin on vaikuttanut monessa kohdassa, mutta olen halunnut myös uusia kokemuksia. Tavallaan se on kiekkoammattilaisuuden pelin henki, että joukkue vaihtuu välillä, mutta nyt tuntuu sille, että voisin jäädä tänne pidemmäksikin aikaa, vinkkaa Dimitrakos.
– Ensimmäisen Ruotsin kauden jälkeen sain mahdollisuuden lähteä Venäjälle. Kun palasin sieltä Ruotsiin, meillä oli aika heikko joukkue Modossa ja päätin siirtyä Saksaan Adler Mannheimin joukkueeseen. Sieltä yritin uutta nousua NHL-tasolle ja silloin tein Vancouver Canucksin kanssa try-out sopimuksen, mutta lopulta palasin Mannheimiin pelattuani alkukauden AHL:ssa.
Polvivamma oli katkaista uran
Adler Mannheimista Niko Dimitrakos siirtyi tämän paikallisvastustajan, Grizzly Adams Wolfsburgin riveihin jossa Niko pelasi 13 ottelua, ennen kuin loukkaantui pahasti.
– Toipumisaikani venyi luvattoman pitkäksi, sillä minulla oli vakuutus kotimaassani, mutta ei Saksassa. Jouduinkin odottamaan elokuuhun 2013 asti polvileikkaustani. Turhauduin pitkän toipilasjakson aikana ja mietin jopa jääkiekon lopettamista. Perustimme vaimoni kanssa yrityksen 2 Face Case, joka kauppaa akryylilasisia telineitä esimerkiksi pelipaidoille, joissa paitoja voi katsoa niiden molemmilta puolilta. Aloin kuitenkin aika nopeasti kaipaamaan jäälle. Kun polvi alkoi tuntua paremmalle, liityin paikallisen juniorijoukkueen mukaan ja aloin hakemaan pelikuntoa.
Viisitoista kuukautta loukkaantumisen jälkeen Niko Dimitrakos käveli Hakametsän pukukoppikäytävää pitkin viiden ottelun koeajan sisältävä sopimus mukanaan.
– Kun tunsin olevani kunnossa, annoin agentilleni luvan hakea itselleni seuraa. Täällä oltiin kiinnostuneita ja kaikki meni todella nopeasti. On hauskaa ja jopa jollain tavalla ironista, että löysin pelipaikan juuri täältä. Ehkä se oli merkki jumalalta – kuka tietää. Täällä on ollut hienoa alusta alkaen. Joukkue on täynnä mukavia ihmisiä, jotka ottivat minut heti osaksi joukkuetta. Valmentajat ovat luoneet tänne hyvän, työteliään hengen ja viihdyn erinomaisesti niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin, Dimitrakos hehkuttaa.
Dimitrakos tiedostaa vahvuutensa jääkiekossa.
– Kokeneena pelaajana tuon johtajuutta ja olen sisällä pelissä. Yritän auttaa joukkuetta tekemällä peliä liikuttamalla kiekkoa ja luistelemalla paljon. Erikoistilanteissa uskon olevani erityisesti hyödyksi joukkueelle. Teen aina sen, mitä valmentajat haluavat minun tekevän. Olen tällä hetkellä erinomaisessa kunnossa ja esimerkiksi painoni on urani parhaissa lukemissa. Loukkantuminen on taakse jäänyttä elämää, ja koko ajan oma pelaamiseni tuntuu paremmalle.
Amerikkalaishyökkääjä on ehtinyt myös havainnoida Ilveksen fanitoimintaa.
– Kun pelasimme Helsingissä Jokereita vastaan, oli katsomossa hieno tunnelma. Olen oppinut, että Ilveksen kannattajat ovat intohimoisia seuraa kohtaan. Kannattajista näkee, että he haluavat tukea meitä ja voittaa kanssamme jotakin. Meille pelaajille kannustus antaa lisää voimaa ja motivaatiota. Mitä enemmän meillä käy peleissä katsojia, sitä hienompaa pelaaminen on. Katsomosta fanit voivat antaa meille edun vastustajaa vastaan olemalla äänekkäitä, vinkkaa Dimitrakos.