Kuvat: Ilves.comin arkisto, Jouni Valkeeniemi ja Raipe.fi
Raimo Helminen täyttää tänään 50 vuotta. Ilves-Hockey Oy, Ilves-perhe ja koko Ilves-yhteisö onnittelevat Raipea merkkipäivän johdosta!
Ilves.com keräsi Raipen pelikavereilta ja muilta tuttavilta muistoja ja tarinoita matkan varrelta.
Vesa Viitakoski, entinen peli- ja valmentajakaveri:
– Oli helmikuu 2006 ja toisiksi viimeinen peli ennen olympiataukoa Lahdessa. Jääskeläisen Teemu lämmäsi viivasta ja kiekko osui Raipea luistimen yläpuolelle sääreen. Katselin, kun Raipe siinä irvisti, mutta hän jatkoi pelin loppuun asti. 5 minuuttia ennen pelin loppua, kun johdettiin 2-4, Raipe sanoi minulle, että: ”Vesku hei, älä hyökkää niin paljon, kun mä en pysty oikein enää liikkumaan, puolustetaan vaan.” Alettiin sitten puolustamaan vähän enemmän ja voitettiin se peli. Seuraavana päivänä Raipe kävi röntgenissä ja kun lääkäri tuli sen kuvan kanssa hallille, niin jopa minä näin, että sieltä oli luu murtunut.
– Tämäkin tarina kertoo siitä Raipen halusta pelata ja intohimosta peliä kohtaan. Sen pelin jälkeen Raipe oli noin 8 viikkoa sivussa ja hyppäsi sitten playoffeissa askiin HPK:ta vastaan muistaakseni ilman ainoatakaan jääharjoitusta. Eikä se jalka silloinkaan vielä ihan kunnossa ollut.
Juha Alén, entinen pelikaveri:
– Kyllä Raipe merkitsee minulle samaa kuin Ilves. Hän oli sellainen äijä, ketä katseli ylöspäin. Vaikea edes pukea sanoiksi, kuinka iso auktoriteetti hänellä oli kopissa. Kun Raipe puhui, muut olivat hiljaa.
– Kauden 2006-07 alussa Raipe keihästi Arto Kukia, kun oltiin pelattu huonosti, ja silloinen päävalmentaja Kari Eloranta otti häneltä kapteenin C-kirjaimen pois. Seuraava peli pelattiin Lappeenrannassa ja Raipe teki jatkoaikamaalin. Kapteenina toiminut Pasi Petriläinen tuli matsin jälkeen koppiin, repi C:n rinnasta ja sanoi, että ”Raipe on tämän joukkueen kapteeni ja me tehdään niin kuin hän sanoo.” Elorannalla oli ymmärrettävä tarkoitusperä, mutta hän lähti väärää muurahaispesää tökkimään.
– Kun toimin Ilveksen sakkokenraalina, niin Raipe tuli ennen kauden alkua luokseni, löi määrittämättömän summan rahaa kassaan ja sanoi, että ”tässä on mun koko kauden osuuteni aamumyöhästymisistäni”. Se kuitattiin yhdellä kertamaksulla.
– Jossain tarinaringissä kun hän oli mukana, niin Raipe toimi kuuntelijana, mutta itselleni jäi mieleen, että läppä lensi korttiringissä ja saunailloissa. Bussissa menomatkalla piti olla hiljaa, kun Raipe halusi nukkua, mutta paluumatkalla pelattiin korttia ja Raipella lensi juttu kuin pikkupojalla. Saunailloissa sama juttu – tietyssä vaiheessa iltaa alkoi vanha lämmetä ja hän alkoi olla seremoniamestari. Ensimmäisen lapseni varpajaisissani, joita juhlittiin muuten kaksi päivää, vaikka yhteen oltiin saatu lupa, Raimo oli hyvin paljon äänessä ja juttua tuli.
– Spesiaalijuttu Raimolle oli se, että kotona pelataan hyvin ja näytetään yleisölle, että Ilves merkitsee meille paljon. Joskus tappiopelin jälkeen hän istui kopissa ja ärräpäät lensivät: ”Me ollaan nolattu itsemme, noi maksavat siitä, että tulevat meitä katsomaan ja me oltiin ihan paskahousuja.” Niistä ne Raipen ylilyönnit tulivat, kun häntä hävetti, että oltiin petetty kotiyleisö. Häviön voi ymmärtää, mutta epäkunnioitusta kotiyleisöä kohtaan ei.
– Onnea viisikymppiselle ja kiitos niistä parista vuodesta, jotka oltiin seurakavereina. Synttärioluen saat juhannuksena Kessalla.
Matti Laine, Exemi Oy:n hallituksen pj ja Pirkanmaan Yritysvälitys Oy:n partneri onnittelee 50-vuotiasta Maestroa, yhteistyökumppani Raipe Helmistä!
– Olen seurannut Raipen uraa jo 1980-luvun alkupuolelta asti ja kruununa tietenkin oli silloin Ilveksen mestaruus 1985. Raipe erottui jo tuolloin poikkeuksellisesta pelinluvusta ja kiekonhallinnasta lättysyöttöineen.
Myöhemmät saavutukset NHL:ssä, Ruotsissa ja Ilveksessä sekä MM–kisat ja olympiakisat mitaleineen ovat sitten suomalaista jääkiekkohistoriaa.
– En osannut aavistaa Raipen uran aikana, että joskus tekisin tiivistä yhteistyötä Maestron kanssa. Mutta kuten kentälläkin, Raipe viisaasti ennakoi jo tulevaa, peliuran jälkeisestä aikaa. Hän soitti kerran ja kysyi, että olisiko jotain hänelle sopivaa yritystä myynnissä. Hän voisi olla kiinnostunut. Sellainen löytyi ja Raipesta tuli yrittäjä, Powerset Oy:n omistaja ja vetäjä. Yrittäjänä Raipe on tietysti uudella alueella, mutta oppivainen ja nöyrä – kuten kentälläkin.
– Mutta edelleen jääkiekkoura veti puoleensa, nyt valmennuksen muodossa. Tällä hetkellä kun Raipe toimii apuvalmentajana kazakstanilaisessa KHL seura Barys Astanassa ja Kazakstanin maajoukkueessa, hän pystyy silti sieltä käsin huolehtimaan myös yrityksensä asioita nykyaikaisen tietotekniikan avulla – monipuolinen mies kun on! On vain yksi Raimo Helminen!
Timo Willman, vanha pelikaveri:
– Ei varmaan mikään ainutlaatuinen juttu, mutta on se hienoa kun Raipe syötti ensimmäisen liigamaalini. Niin aika vaan menee nopeasti, että juuri lopetti ja nyt tulee 50 vuotta täyteen. Raipe oli pelimiehenä ylivoimainen, mutta samanlainen Raipe oli myös kaverina kaikille.
Lauri Marjamäki, valmensi Suomen U20-joukkuetta samaan aikaan Raipen kanssa:
– Se nyt ainakin ensimmäisenä tulee mieleen, kun kaksikymppisten testileirillä puhuttiin unensaantivaikeuksista ja unilääkkeistä, että niitä ei ole hyvä nuorten pelaajien käyttää. Raipe siinä sitten vähän ihmetteli, että miten nuorilla pelaajilla on unensaantivaikeuksia ja opasti jätkiä, että “Ottakaa vanhat koulukirjat esille, niin kyllä uni tulee!”
– Kyllä kalenterissa on ylhäällä Raipen syntymäpäivä ja pelataan samana päivänä vielä Ilvestä vastaan.
Sakari Lindfors, pelikaveri maajoukkueesta:
– Raipe on sellainen rauhallinen ja mietteliäs kaveri. Aina herrasmies ja sellainen virne huulilla ja pilke silmäkulmassa. Hän pelasi aina sillä tietyllä tasolla, oli millainen pelipäivä tahansa tai vaikka olisi jotain vaivojakin ollut.
Hirveästi onnitteluja Raipelle!
Timo Peltomaa, entinen pelikaveri:
– Raipe on hyvä seuramies tutussa porukassa ja innostuu kyllä heittämään legendaa, vaikka moni pitää vähän hiljaisena kaverina. Kavereille, tai varmaan kaikille muillekin, pirun suoraselkäinen ja rehti kaveri ja kaikin puolin fiksu mies. Paljon onnea Raipelle!
Jukka Tammi, entinen pelaajakaveri:
– Oltiin muutama vuosi sitten, silloin kun Raipe vielä pelasi, jossain Olympiakomitean vuosijuhlissa Raipen ja Lumpeen Jyrkin kanssa. Juha Mieto oli samoissa juhlissa ja liittyi sitten seurueeseemme. Juteltiin siinä, eikä Mieto oikein muistanut Raipen nimeä ja sanoi sitten lopulta, että “Sinäkin sitten jaksat vielä pelata Ra-Ra-Ra-Rampe!” Se oli meille hauska tilanne ja siitä lähtien Raipe on ollut minulle Rampe.
– Onnittelut Rampelle Taistolta!
Jarkko Ala-Huikku, Raipe-dokumentin tekijä ja entinen painija:
– Raipe on yksi miellyttävimpiä urheilijapersoonia, joita olen tavannut ja urheilijoita olen taustani takia tavannut monta. Hän on viimeisen päälle ystävällinen kaveri ja dokumenttia tehdessämme oli todella avulias. Normihaastatteluissa Raipe on ehkä vähäsanainen, mutta dokumenttia tehdessä suu kävi koko ajan ja kommentteja kyllä saa, kun malttaa itse olla hiljaa ja odottaa.
– Raipehan on jääkiekon lisäksi todella kiinnostunut muistakin urheilulajeista. Puhuttiin usein jääkiekosta ja painista. Samaan aikaan, kun teimee dokumenttia, minulla oli EM-painit Pirkkahallissa. Annoin Raipelle silloin kutsukortin ja hän tuli paikalle katsomaan, mikä oli hieno ele hänenlaiseltaa huippu-urheilijalta ja arvostin sitä kovasti.
Timo Jutila, entinen maajoukkuekaveri:
– Raipestahan olisi paljon tarinoita. Kyllä ne on lämpöisiä muistoja, kun ollaan Koulukadun ulkojäillä pelatti jo 60-luvulla vastakkain. Ja tietysti maajoukkuereissut ovat olleet myös hienoja juttuja.
– Hirveästi onnea pyöreiden johdosta!
Tuukka Virtanen, Ilves B2-juniori ja Raipen suuri fani:
– En oikein tiedä mistä se Raipen ihailu on lähtenyt. Se on vaan aina ollut niin. Olen pienestä asti kannattanut Ilvestä ja Raipe on silloin pelannut Ilveksessä alusta asti. Ne lättysyötöt jäi jo pienenä poikana mieleen ja tietysti se, kun Raipe sai joskus 55 minuuttia jäähyjä yhteen peliin. Raipe on Suomessa pelannut uskollisesti vain Ilveksessä ja no, Raipe vaan on Raipe!