|
Ilves.comin Vesa Suonsyrjä tavoitti ex-Ilves-hyökkääjä Peter Larssonin tämän kotikaupungista Ruotsin Södertäljestä, jossa tämä toimii nykyisin Södertälje SK:n apuvalmentajana.
Ilveksen kannattajat muistavat edelleen erinomaisesti kausina 1997-98 ja 1998-99 Ilveksessä loistaneen ruotsalaishyökkääjä Peter Larssonin. Igor Larionovin kaltaisella yli-inhimillisen tyylikkäällä luistelutaidolla ja peliälyllä varustettu tehopakkaus muodosti yhden SM-liigan parhaista tehokaksikoista yhdessä ystävänsä Raimo ”Raipe” Helmisen kanssa.
Nuorisomaajoukkeissa vakiokasvona esiintynyt hyökkääjä pelasi nykyisin jo historiaan vaipuneet alle 18-vuotiaiden EM-kisat kaudella 1985-86 saalistaen viidessä ottelussa hyvät tehot – 2+7=9 pistettä. Turnauksen päätteksi ruotsalaispelaajien kaulaan ripustettiin hopeamitalit.
Kaksi vuotta myöhemmin kaudella 1987-88 Larsson pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa, joissa hän keräsi kuudessa ottelussa kuusi tehopistettä. NHL-seura New Jersey Devils varasi Larssonin kesän 1989 varaustilaisuudessa 12. kierroksella numerolla 236.
Peter, oliko ikinä lähellä, että olisit lähtenyt pelaamaan New Jerseyn riveihin?
– Kaudella 1991-92 heidän edustajansa tulivat seuraamaan minua viiden ottelun ajaksi. Harmittavasti loukkaannuin juuri tuota jaksoa edeltäneessä pelissä, eivätkä he nähneet minun pelaavan matkansa aikana. Uskon heidän ajatelleen, että olen liian pienikokoinen (177 cm / 81 kg) NHL:ään.
– Kun pelasin Ilveksessä, tapasin vuonna 1998 joitakin New Jerseyn edustajia ja he sanoivat, että heidän olisi pitänyt aikanaan tehdä sopimus kanssani. Vuonna 1998 olin heidän mielestään jo liian vanha (30 v), harmittelee Larsson.
Kaudella 1992-93 voitit Ruotsin mestaruuden Brynäsin riveissä. Oliko se urasi kohokohta?
– Kyllä se on peliurani kohokohta. Se oli hieno vuosi minulle.
– Pelasin mestaruudesta myös Brynäsissä myös keväällä 1995 sekä Ilveksen 1998 ja München Baronsin (Saksa) riveissä 2001. Olisi ollut hienoa voittaa kaikkien kolmen sarjan mestaruudet, mutta jouduin tyytymään noilla kerroilla hopeamitaleihin, muistelee Larsson.
Pelasit Ruotsin Elitserienissä 12 kaudella ennen kuin siirryit Suomeen ja JyPHT:n riveihin. Mikä sai sinut lähtemään SM-liigaan?
– Kaudella 1995-96 meillä oli Brynäsissä todella vaikea kausi, ja sopimukseni päättyi sinne. Olin pelannut gävleläisseurassa yli kuusi vuotta ja kaipasin uusia haasteita. Tein Jyväskylään vuoden sopimuksen ja sain siellä pelata hyvässä ketjussa yhdessä Thomas Sjögrenin ja Peter Berndtssonin kanssa, pisteet 13+35=48 50 ottelussa saalistanut Larsson valottaa.
Tuon kauden jälkeen saavuit Ilvekseen. Mikä oli tuon ratkaisun takana?
– Poikani Sebastian aloitti koulunkäynnin, ja olin kuullut, että Tampereella on ruotsinkielinen koulu.
– Lisäksi kun pelasimme Ilvestä vastaan pudotuspeleissä, huomasin kuinka hyvä joukkue Ilveksellä on ja Raipe (Raimo Helminen) kävi puhumassa minua Ilvekseen, paljastaa Larsson.
|
Ensimmäisellä Ilves-kaudellasi 1997-98 pääsitte heti loppuotteluihin asti. Minkälaisia ajatuksia tuo kausi herättää sinussa?
– Meillä oli tuolloin erinomainen joukkue, ja joukkue oli hyvin roolitettu. Pelasimme hienot välierät Jokereita vastaan ja pääsimme aina finaaleihin asti, liigan pistepörssin tuolla kaudella voittanut Larsson kertoo.
Odotukset kasvoivat hopean jälkeen, ja kaikki odottivat kauan kaivattua mestaruutta. Mikä meni vikaan?
– En osaa sanoa varmaksi. Ehkä taustalla tapahtui liikaa asioita. Sopimuksia oli paljon katkolla, ja palkat olivat myöhässä. Jatkosopimuksia ei tehty ja ehkä näiden kaikkien kautta meillä energiaa kului vääriin asioihin, muistelee Larsson.
Ilveksen kannattajat ovat edelleen vihaisia siitä, kuinka sinua kohdeltiin kauden 1998-99 jälkeen. Onko totta, ettei sinulle edes tarjottu jatkospimusta?
– Kyllä se on totta. Tein Tampereelle tultuani kahden vuoden sopimuksen Ilveksen kanssa, ja ensimmäisen kauden jälkeen seurajohto kertoi minulle, että he haluavat tehdä kanssani pitkän sopimuksen. Minä ja perheeni todella halusimme jäädä Tampereelle, sillä viihdyimme vaimoni kanssa täällä ja poikani todella piti koulustaan.
– Kun toisen kauteni jälkeen sopimukseni päättyi huhtikuun lopulla, matkustimme Ruotsiin ja odotin todella pitkään, että Ilveksestä soitettaisiin. Lopulta minun oli pakko tehdä ratkaisu, ja siirryin Augsburg Panthersin joukkueeseen Saksan DEL-liigaan, Larsson harmittelee.
Minkälaisia muistoja sinulle jäi ajastasi Tampereella ja Ilveksessä?
– Minulle jäi paljon muistoja. Meillä oli erittäin lahjakas joukkue. Olimme yhtenäinen ryhmä, jolla oli hauskaa yhdessä. Toisella kaudellani pelasimme European Hockey Leaguea, jossa selvisimme Moskovassa pelattuun finaaliturnaukseen asti. Minulle jäi paljon hyviä ystäviä Tampereelle, muistelee Larsson.
Sinulla oli maaginen yhteys Raipen kanssa. Onko hän paras pelaaja, jonka kanssa urallasi sait pelata?
– Kyllä hän on. Hän oli hyvä kaikilla pelin osa-alueilla niin hyökkäys- kuin puolustussuuntiinkin ja erittäin vahva.
– Mielestäni olimme niin hyviä yhdessä siksi, että me molemmat pelasimme jäällä todella älykkäästi. Se minun kyllä pitää sanoa, että minulla on parempi laukaus kuin Raipella, nauraa Peter.
Ihmettelin aina, miksi ihmeessä sinua ei valittu Tre Kronorin (Ruotsin maajoukkue) riveihin – edes silloin kaudella 1997-98, kun voitit Ilveksessä pelatessasi SM-liigan pistepörssin. Osaatko sanoa siihen syytä?
– En todella tiedä syytä. Ehkä he kokivat, että olen liian pieni kansainvälisiin otteluihin. Pitää kuitenkin muistaa, että se oli vielä erilaista aikaa kuin nykyisin. Internet ei ollut niin kehittynyt, eivätkä he ehkä nähneet minun minun pelejäni, aprikoi Larsson.
Kuten aiemmin puhuimme, siirryit täältä Saksaan DEL-liigaan. Minkälaista siellä oli?
– DEL-liiga oli hyvä sarja, jossa pelasi paljon ulkomaalaispelaajia. Monilla siellä pelaavista pelaajista oli NHL-tausta. Ensimmäisellä kaudellani Saksassa olin koko sarjan toiseksi tehokkain pelaaja (56. 21+51=72). Kauden jälkeen siirryin edellisen kauden mestarin München Baronsin riveihin. Siellä pääsimme finaaleihin saakka. Viihdyin hyvin myös Saksassa, Larsson kertoo.
Oltuasi vuosia poissa palasit kaudelle 2001-02 kasvattajaseuraasi Södertälje SK:hon, jossa myös urasi lopetit. Mitä oli näiden päätösten taustalla?
– Se oli todellinen paluu kotiin. Minulla olisi ollut vielä vuosi jäljellä sopimustani Müncheniin, mutta pojallani Sebastianilla oli todella rankkaa koulussa. Päätimme siis palata Ruotsiin, ja tein paluun Elitserieniin tehneen seuran kanssa neljän vuoden sopimuksen. Valitettavasti paha lonkkavamma pakotti minut lopettamaan urani kauteen 2003-04, harmittelee Larsson.
|
Lopetettuasi pysyit poissa julkisuudesta, ennen kuin valmentajapestisi Södertälje SK:n alle 20-vuotiaiden joukkueen päävalmentajana julkaistiin vuonna 2008. Mitä teit nuo vuodet?
– Toimin urani jälkeen Södertäljen jääkiekkolukiossa eräänlaisena valmentajana ja vedin esimerkiksi aamujäitä oppilaille. Aloin myös käydä Ruotsin jääkiekkoliiton kursseilla. Lopulta olen saanut käytyä ne kaikki läpi ja nyt minulla on tutkinto, jolla saa valmentaa Ruotsissa pääsarja Elitserienissä asti, Larsson taustoittaa.
Olet nyt valmentanut muutaman vuoden ajan. Oletko pitänyt uudesta työstäsi?
– Olin alle 20-vuotiaiden joukkueen valmentaja kahden kauden ajan. Nyt olen kolmatta kauttani apuvalmentajana toiseksi ylimmällä sarjatasolla Allsvenskanissa ja todella pidän valmentamisesta.
– Kun ei enää itse voi pelata, on valmentaminen lähimpänä pelaamista, selventää Larsson.
Myös vanha ketjukaverisi Raimo Helminen valmentaa nykyisin. Oletteko olleet yhteydessä asian tiimoilta?
– Olemme puhuneet puhelimessa yksittäisistä pelaajista, muttemme ole keskustelleet sellaisista pelin osista, kuten pelisysteemistä tai muusta vastaavasta, Larsson kertoo.
Oletko asettanut itsellesi tavoitteita valmentajana?
– Tavoitteenani on olla päävalmentajana joissakin Euroopan suurimmissa seuroissa. Ilveksen valmentaminen Raipen kanssa olisi todella hienoa, vinkkaa Larsson.
Kiitos ajastasi, Peter Larsson. Haluatko lähettää terveisiä Ilveksen kannattajille?
– Minulla oli hienoa Tampereella ja toivon, että voin joskus palata ja valmentaa siellä. Jatkakaa kannattamista! Jonain päivänä olette vielä mestareita.
– Toivon Ilvekselle ja teille Ilveksen faneille kaikkea hyvää, päättää Peter Larsson.