Ilves joutui karsimaan sarjapaikastaan. Ilves hävisi SaPKolle kerran, mutta SaiPa kaatui puhtaasti 3–0-voitoin.

Toimitusjohtajat vaihtuvat – henkiseksi valmentajaksi ”Veltto” Virtanen

Uusi kausi valkeni jälleen värikkäissä merkeissä. Toukokuussa 1994 Liiga-Ilves ry:n toimitusjohtaja Kai Sointu erosi tehtävistään, koska osa Ilveksen pelaajapalkkioista oli myöhässä. Taustavaikuttajana jo vuoden verran ollut Mikko Mäkelä hyppäsi virkaatekeväksi toimitusjohtajaksi, ennen kuin palasi NHL-pelaajaksi Boston Bruinsiin. Ennen liigakauden alkua Ilveksen toimitusjohtajaksi nimitettiin Markku Nikkilä.

Valtakunnallista kuuluisuutta saanut psykologi Pertti ”Veltto” Virtanen tuli syyskuussa 1994 Ilveksen henkiseksi valmentajaksi. ”Ei häntä nyt mihinkään terapiahoitoon aiota käyttää, mutta jonkinlaisena konsulttina Veltto on varmasti hyödyksi. Aiomme satsata näihin henkisen puolen asioihin entistä enemmän”, kertoi uusi toimitusjohtaja Nikkilä.

Ilves-pelaajat kävivät loppukesästä turnausmatkalla kaukana Uralilla Magnitogorskin kaupungissa. ”Idea tuli Mäkelältä, hän kävi siellä aikanaan Malmön mukana. Turnaus oli loistavasti järjestetty. Amerikkalaiset yritykset häärivät mukana tapahtuman organisoinnissa, ja kaikki olikin viimeisen päälle kunnossa. Ainoastaan lentomatka sikäläisellä koneella meinasi vetää ilmeen totiseksi”, Nikkilä muisteli.

Joukkueesta lähtivät muun muassa Hämeenlinnaan matkanneet Risto Jalo, Juha Järvenpää ja Jani Nikko sekä Tapparaan siirtyneet Sami Lehtonen ja Jukka Ollilla. Ilvekseen tulivat Tommy Kiviaho ja Reijo Mikkolainen sekä paluun tehneet puolustajat Brian Tutt ja Pasi Huura. Nuorista Sami Ahlberg, Juha Hautamaa, Pasi Määttänen ja Semi Pekki saivat yhä enemmän vastuuta.

Tulevasta liigakaudesta Nikkilä arveli lupaavia asioita: ”Ryhmässä on potentiaalia, ja odotukset ovat kovat. Tavoitteena on, että joukkue olisi pysyvästi runkosarjassa viidennen tilan huitteilla, jottei pudotuspelipaikka jäisi liian tipalle.”

NHL-työsulku tuo väriä synkkään syksyyn

SM-liiga alkoi nihkeästi. Ilves haki kauden ensimmäisen voittonsa vasta neljännellä kierroksella, kun se vieraili Turussa TPS:n vieraana 25.9.1994. Alkukauden parasta antia oli myös Lasse Oksasen numeron 14 jäädyttämisseremomia, jonka jälkeen pelatussa paikallisottelussa Ilves murskasi Tapparan 7–0.

Maalinteon ja ylivoimapelin kanssa tuskaillut Ilves sai uuden valmentajan 19. lokakuuta, kun seurajohto erotti Jukka Jalosen ja tämän kakkosmiehen Lasse Annalan. Uudeksi päävalmentajaksi nimettiin aiemmin junioripuolella kunnostautunut Heikki Vesala, 48. Valmennusryhmän täydensi entinen tähtihyökkääjä Lasse Oksanen ja Ilveksen valmennuspäällikkö Jarmo Tolvanen.

Vesala arvioi Ilveksen pelillisiä ongelmia seuraavasti: ”Sydän ei ole ollut touhussa mukana. Nyt on satsattava yhteisymmärrykseen, pelaajat on saatava keskustelemaan keskenään ja myös valmennusjohdon kanssa. Porukka on opetettava pelaamaan täysillä loppuun saakka”.

Valmentajavaihdoksen myötä Ilves sai NHL-työsulun myötä hyökkäykseen avuksi Mikko Mäkelän. Marraskuun maajoukkuetauon päätyttyä myös 1980-luvun lopulta tuttu puolustaja Jyrki Lumme liittyi joukkueeseen.

Ilves saikin katkaistua seitsemän ottelun voitottoman putkensa 30.10.1994. Marraskuussa joukkue voitti seitsemästä ottelustaan neljä, mutta luisui jälleen tappioputkeen.

Liigan ohessa Ilves pelasi 4.12.1994 Wayne Gretzkyn tähdistöä vastaan Hakametsässä. Ilves voitti ottelun jatkoajalla 4–3. Lisäksi joulukuun puolivälissä Ilves edusti Suomen B-maajoukkuetta Morgesissa, Sveitsissä. Joulukuussa myös Lumme ja Mäkelän ottelut Ilveksessä päättyivät ja he palasivat NHL-seuroihinsa työsulun päätyttyä.

Jalonen tekee paluun päävalmentajaksi, silti tappioputki syvenee

Ennen uuden vuoden alkua Ilves antoi lähtöpassit puolustaja Brian Tuttille sopimattoman käytöksen ja heikkojen peliesitysten vuoksi. Ennen tammikuun siirtorajan umpeutumista Ilves teki Kiekko-Espoon kanssa vaihtokaupan: Ilkka Sinisalo matkasi Espooseen, Marco Poulsen Tampereelle. Myös Jarno Suokko siirtyi Ilveksen vahvuuteen.

Mikään ei auttanut: Ilves voitti kevään 1995 runkosarjassa vaivaset kaksi ottelua. Joukkue vajosi tammikuun lopussa sarjajumboksi eikä sieltä enää noussut.

Helmikuun puolivälissä Ilves palautti päävalmentajakseen kertaalleen poispotkitun Jukka Jalosen. ”Yllättävä tilannehan tämä on. En ollut mitenkään henkisesti valmistautunut palaamaan näihin hommiin. Toisaalta ajattelin niin, että jos en olisi suostunut tarjoukseen ja Ilves olisi vaikka pudonnut liigasta, niin sitten olisi kaduttanut aika lailla”, Jalonen totesi tuoreeltaan.

Ilves rimpuili vielä toiseksi viimeisenä olleen TuTon perässä. Joukkueiden keskinäisessä ottelussa Tampereella 26.2.1995 turkulaiset hakivat pisteet maalein 5–2 ja sysäsivät Ilveksen varmuudella SM-karsintoihin.

Helpotus koittaa: SaPKo ja SaiPa kaatuvat karsinnoissa

Ilveksellä oli edessään kaksiosaiset karsinnat, jossa pelattiin kaksi ottelusarjaa paras viidestä -periaatteella. Ensin Ilveksen tuli selvittää ottelusarja Savonlinnan Pallokerhoa vastaan. Kaksi ensimmäistä ottelua tamperelaiset selvittivät, mutta kolmannessa pelissä SaPKon maalivahti Seppo Aksila pysäytti Ilveksen – SaPKo kavensi sarjan 5–2-voitolla. Neljännessa ottelussa Savonlinnassa Ilves katkaisi sarjan 3–1-voitollaan.

Toisessa ja ratkaisevassa osassa vastaan asteli puolestaan Lappeenrannan SaiPa. Ilves aloitti sarjan niukalla 5–4-voitolla, vaikka johti ottelua jo 5–1. ”Meille oli ehkä outo tilanne johtaa 5–1. Vastaava etumatka on ollut kai yhden kerran koko liigakaudella. Nyt on tavallaan helpompikin lähteä Lappeenrantaan, kun kukaan ei taatusti luule liikoja itsestään”, Ilveksen päävalmentaja Jalonen arvioi.

Kun Ilves haki voiton myös Lappeenrannasta, oli sillä mahdollisuus varmistaa sarjapaikkansa kolmannessa ottelussa Tampereella. Ilveksen lupaus Juha Hautamaa varmisti liigapaikan, kun hän laukoi voittomaalin 4–3 ja syötti vielä tyhjään verkkoon tulleen loppuniitin. ”Kyllähän kausi oli kokonaisuudessaan ihan sekasotku ja paha pettymys. Nyt päätettiin pistää SaiPa kunnolla kumoon ja sitten unohdetaan vähäksi aikaa koko talvi”, Hautamaa huokaili.

Jukka Jalonen päätti uransa Ilveksessä tällä erää: ”Puolen vuoden painajainen on ohi ja nyt olo on huojentunut. Uskon, että koko seurajohto ottaa opikseen niin, ettei Ilves enää joudu karsimaan paikastaan tulevaisuudessa. Ilmapiirin muutosta kaivataan.”

Seuraavassa tarkemmin kauden kohokohdasta, Wayne Gretzkyn tähdistön kohtaamisesta (4.12.1994).

Kun Ilves Wayne Gretzkyn tähdistön kaatoi

Ilves sai kunnian pelata NHL-työsulun aikana Euroopassakin pelikuntoaan ylläpitänyttä Wayne Gretzkyn tähdistöjoukkuetta vastaan. Maailman kaikkien aikojen ehkä parhaimman jääkiekkoilijan, numero 99:n, Wayne Gretzkyn ryhmä koostui pelkästään NHL:n tähtipelaajista. Samaan aikaan – joulukuussa 1994 – Tampereen liigaseurat rämpivät sarjan pohjalla.

Edellisenä päivänä, lauantaina 3. joulukuuta, Ilves kärsi kirvelevän 1–2-jatkoaikatappion Tapparalle. Paikallisottelun sankariksi nousi NHL-työsulkuvahvistus Theoren Fleury. Sen sijaan Gretzkyn tähdistöryhmä löi Jokerit Helsingissä 7–1. Lähtökohdat näytösottelulle eivät olleet kovin suotuisat Ilveksen kannalta, mutta iso kaukalo ja NHL-miesten keskenkuntoisuus sekä aikaerorasitus olivat Ilveksen etuja.

NHL:stä Ilves oli saanut vahvistuksikseen puolustaja Jyrki Lumpeen (Vancouver Canucks) ja hyökkääjä Mikko Mäkelän (Boston Bruins). Vauhtia olivat mukana haistelemassa myös muun muassa kolme A-junioria.

Ottelu myytiin luonnollisesti loppuun, joten paikalla oli 8 044 katsojaa. Kun pimeässä hallissa pelaajaesittelyissä ennen peliä valokeilaan luisteli itse Wayne Gretzky, räjähti halli suosionosoituksiin ja lukuisten kameroiden salamavalot räpsyivät. Tampereen kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen toivotti puheessaan tähdistöjoukkueen tervetulleeksi ja ojensi Gretzkylle Tampereen kunniamitalin. Tietysti myös Maamme-laulu kuultiin – sen esittivät Kata Laurikainen ja Sakari Kuosmanen.

Ottelun alkuhetkillä Ilves oli heti lähellä maalintekoa, kun keskialoituksesta Timo Peltomaa toi kiekon alueelle, imi vastustajan pelaajat itseensä ja syötti Mikko Mäkelän tekopaikkaan. Mäkelän laukaus suuntautui kuitenkin ohi Kelly Hrudeyn vartioiman maalin. Avausmaali syntyi ylivoimalla 14. minuutilla. Gretzky All Stars pyöritti ylivoimaansa vain 12 sekuntia, kun Sergei Fedorov liukui keskelle siniviivan tienoille ja syötti oivaltavasti B-pisteelle Gretzkylle, joka ampui lyöntilaukauksellaan vierailijat odotetusti johtoon.

Jo avauserässä huomasi, ettei Ilves aio kumarrella miljoonamiehiä. Erityisesti Timo Peltomaa ja Matti Kaipainen esittivät jykeviä taklauksia, ja saipa nuori Martti Järventiekin kovista otteistaan johtuen tappouhkauksia itseltään Mark Messieriltä. Ilveksen hyökkäykset tuntuivat törmäävän muuriin: Gretzky All Starsin pelaaja pysäytti kiekollisen etenijän, joskin kiekko löysi silti lähes aina tiensä seuraavalle Ilves-pelaajalle. Ennakkoluuloton Ilves pelasi yhteen nimenomaan viisikkoina. Ilves ei suinkaan ollut hätää kärsimässä, vaan maalintekopaikkoja syntyi ja lopulta tuli tasoituskin. Pari minuuttia ennen erätaukoa Juha Lampinen nousi ylivoimalla vasenta laitaa, ohitti hölmistyneen puolustaja Marty McSorleyn nousten maalille ja kiepautti lukemat 1–1:een.

Toinen erä tuotti vain yhden maalin. Erän puolivälissä Ilves-viisikko höntyili kiekon perässä vasemmalla puolustusalueen puoliskolla, ja Russ Courtnall löysi syötöllään maalin edestä Tony Granaton, jolla oli helppo työ sijoittaa kiekko verkkoon.

Päätöserään Ilves tuli päättäväisenä. Heti erän alkuun Määttänen laukoi B-pisteen kaarelta Rob Blaken jaloista 2–2-tasoituksen. Pari minuuttia myöhemmin vieraat ottivat jälleen johdon, kun Steve Yzerman veti suorasta hyökkäyksestä napakasti B-pisteiden välistä 3–2. Ilves ei luovuttanut. Reilut viisi minuuttia ennen kolmannen erän loppua Sami Ahlberg pääsi 1–1-hyökkäykseen Paul Coffeytä vastaan. Ahlberg laukoi ja seurasi oman laukauksensa paluukiekon verkon perukoille: 3–3.

Jotta ilta olisi Ilveksen kannalta täydellinen, syntyi vielä voittomaalikin jatkoajalla. 62. minuutilla McSorley nousi ahnaasti Ilves-alueelle ja jätti puolustusruutunsa hoitamatta. Jarno Peltonen katkaisi Gretzky All Starsin syötön Ilves-maalin takana ja jatkoi kiekon laidan kautta puolustusalueen B-pisteelle Ahlbergille, joka polki 2–1-hyökkäykseen. Ahlberg lämäsi kiekon vasempaan alakulmaan ja Ilveksen sensaatiomainen 4–3-voitto oli sitä myöten selvä.

Hakametsä, Tampere, sunnuntai 4.12.1994:

Ilves – Wayne Gretzky All Stars 4–3 ja (1–1, 0–1, 2–1, 1–0)

1. erä
Maalit
14.02 0–1 Wayne Gretzky (Sergei Fedorov) yv
18.35 1–1 Juha Lampinen (Semi Pekki) yv
Jäähyt
2.00 2 min, Sergei Fedorov, W, ryntäys
8.09 2 min, Todd Gill, W, laitataklaus
13.50 2 min, Brian Tutt, I, väkivaltaisuus
16.43 2 min, Pat Conacher, W, kampitus

2. erä
Maalit
31.37 1–2 Tony Granato (Russ Courtnall, Steve Yzerman)
Jäähyt
23.42 2+2 min, Paul Coffey, W, korkea maila
31.50 2 min, Timo Peltomaa, I, väkivaltaisuus
34.38 2 min, Pat Conacher, W, kampitus
38.18 2 min, Brett Hull, W, koukkaaminen
38.38 2 min, Brian Tutt, I, väkivaltaisuus

3. erä
Maalit
41.19 2–2 Pasi Määttänen
43.17 2–3 Steve Yzerman (Rob Blake) yv
54.15 3–3 Sami Ahlberg
Jäähyt
41.35 2 min, Brian Tutt, I, koukkaaminen
44.10 2 min, Charlie Huddy, W, kampitus
47.25 2 min, Tony Granato, W, kiinnipitäminen
59.39 2 min, Marty McSorley, W, kampitus

Jatkoaika
Maalit
62.34 4–3 Ahlberg (Jarno Peltonen)
Jäähyt
Ei rangaistuksia

Maalivahdit
Mika Manninen, I, 7+4+(0)+(0)=11 torjuntaa (vaihto 31.37)
Jukka Tammi, I, (0)+5+11+0=16 torjuntaa
Kelly Hrudey, W, 10+11+16+1=38 torjuntaa

Jäähyt
Ilves 4 kpl / 8 minuuttia
Wayne Gretzky All Stars 10 kpl / 20 minuuttia

Yleisöä
8044 (loppuunmyyty halli)

Tuomaristo
Marko Lepaus (Riku Peltonen–Kari-Pekka Tarko)

Kokoonpanot

Ilves:

– Maalivahdit:
19 Mika Manninen
30 Jukka Tammi

– Puolustajat:
3 Mikko Ollila
4 Jyrki Lumme
7 Juha Lampinen
8 Brian Tutt
9 Hannu Henriksson
15 Martti Järventie
29 Petri Kokko
61 Allan Measures

– Hyökkääjät:
6 Reijo Mikkolainen
10 Juha Hautamaa
16 Jarno Peltonen
17 Matti Kaipainen
18 Timo Peltomaa
20 Semi Pekki
27 Jouni Lahtinen
28 Pasi Määttänen
36 Sami Ahlberg
42 Mikko Mäkelä
71 Tommy Kiviaho
72 Jari Virtanen

– Valmentajat:
Heikki Vesala (päävalmentaja)
Lasse Oksanen
Jarmo Tolvanen

Wayne Gretzky All Stars:

– Maalivahdit:
31 Grant Fuhr
32 Kelly Hrudey

– Puolustajat:
2 Al MacInnis
4 Rob Blake
22 Charlie Huddy
23 Todd Gill
33 Marty McSorley
77 Paul Coffey

– Hyökkääjät:
9 Kirk Muller
11 Mark Messier
15 Pat Conacher
16 Brett Hull
19 Steve Yzerman
21 Tony Granato
26 Russ Courtnall
28 Steve Larmer
91 Sergei Fedorov
92 Rick Tocchet
99 Wayne Gretzky

– Päävalmentaja
Doug Wilson

Kentälliset

Ilves:
Mäkelä–Lahtinen–Peltomaa, Lumme–Henriksson
Määttänen–Hautamaa–Ahlberg, Measures–Järventie
Mikkolainen–Peltonen–Kiviaho, Kokko–Tutt
Pekki–Kaipainen–Virtanen, Lampinen–Ollila
Manninen (Tammi)

Wayne Gretzky All Stars:
Hull–Gretzky–Messier, Huddy–Coffey
Courtnall–Yzerman–Larmer, MacInnis–Gill
Granato–Muller–Conacher, Blake–McSorley
Fedorov–Tocchet–(kiertävä hyökkääjä)
Hrudey (Fuhr)